MS Crossroads -parlamentti

MS Crossroads -parlamentti
http://mscrossroads.org/cgibin/YaBB.cgi Tutkimus >> Tutkimus >> Itkemisestä http://mscrossroads.org/cgibin/YaBB.cgi?num=1273094035 Aiheen aloittaja vempu Pvm 06.05.2010 - 00:13:55

Aihe: Itkemisestä
Kirjoittaja vempu Pvm 06.05.2010 - 00:13:55

Heitän nyt ihan tällaisen, että
voisitteko kertoa että jos olette huomanneet itkemisellä olevan suotuisa tai epäsuotuisa vaikutus esim. oireisiin?
Itseäni ei ole vähään aikaan itkettänyt oikein mikään, joten odottelen seuraavaa purkausta edelleen.....
Pistäkäähän merkille...erityisesti kipuja koskien olen tätä asiaa tuumannut.....
Haulla koetin itkemisestä jotain mut ei kovin pitkää listaa tullut...

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja vempu Pvm 09.05.2010 - 21:58:48

Aihe on varmaan kaikille ihan tylsä tai tein sitten typerän kysymyksen....
lapsia kun tossa yx kerta aattelin pyykkejä ripustaessani niin tulvahti yhtäkkiä silmät kosteeksi ja ei kyllä ollut mitään positiivista vaikutusta oireisiin...

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja sofiia Pvm 09.05.2010 - 22:22:05

Vempu, mietin silloin, kun luin viestisi itkun vaikutusta. Luulen, ettei kukaan ole tarttunut aiheeseen, koska ei oikein tiedä.

Itkemiseen liittyy usein niin paljon muuta, että on vaikea sanoa mikä on nimenomaan itkemisen vaikutusta. Viimeiset pari viikkoa on mennyt rakasta koiraa surressa ja koko surullinen olo tuntuu voinnissa.

Joillakin muuten itkuherkkyys on MS-oire, oikeasti ei itkettäisi, mutta itku vaan tulee. Kumma tauti tämä. ;)

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja tellum Pvm 11.05.2010 - 10:22:21

Uskon myös, että itkuherkkyys liittyy ms:ään, toki on ennen msääkin itkettänyt herkät tilanteet, mutta nyt itkun aihe liittyy itseen enemmän. Ymmärrättehän, mitä yritän sanoa! ::)

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Nasuliini Pvm 17.06.2010 - 19:04:05

Mä kans alan kohta uskoon, että itkuherkkyys kuuluu jotenkin mäsään. Itkeä tirauttelen vähän väliä melkeen missä vaan ja erityisesti jos nään, että jollain on hyvä- tai huono-olo, elokuvia katellessa jne. Enkä yleensä ole ollut kovinkaan herkkää sorttia itkeen...oon vaan pistänny kaiken iän piikkiin... :-?

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja kristalli Pvm 13.02.2011 - 19:37:09

ainakin itkeminen tietääkseni laskee stressitasoa noin yeensä ei mitenkäään erityisesti mäsässä

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja kilpikonnax Pvm 13.02.2011 - 22:07:56

en oo kyl huomannut mitään erityistä. en oo kova itkemään paitsi amerikkalaisten tv-sarjojen edessä, ne osaa avata kyynelkanavat musiikilla, katseilla ja taitavalla ohjauksella.
jos vatvoo paljon sairauttaan ja muita vakavia asioita, itkettää toki helpommin. mä en vaan tykkää ajatella ikäviä tai vakavia asioita, ainakaan pitkään. ja en usko että kun itkee se jotenkin helpottaisi. mua ainakin ahdistaa sit enempi.

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Milena Pvm 14.02.2011 - 10:37:35

Siis hä, itkuherkkyys mäsää?? Oon ite pitänyt sitä masennuksen oireena, jota kyllä sitä pidän mäsäoireena isolta osin. Ilman depislääkettä saattais itkettää ihan mikä vaan. Lekuritkaan ei oikein uskoneet, että aina kun aloitan masislääkityksen, itkuherkkyys katoaa kahdessa päivässä, vaikka lääkkeen pitäisi alkaa vaikuttaa vasta parin viikon kuluessa.

Mistä itkuherkkyys tulee? Mihin se siis liittyy, serotoniiniin vai noradrenaliiniin vai mihin? Mulla on nyt käytös SNRI-lääke ja oon ajatellut vaihtaa sen DNRI:hin. Mutta jos se onkin serotoniini, joka on yhteydessä itkyherkkyyteen. Taidan KVG.

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Milena Pvm 14.02.2011 - 10:53:44

No eipä ihme, että itkuherkkyyteni katoaa nopeasti, kun aivoni saa serotoniinia. Herää kysymys, olenko minä lainkaan masentunut, vai onko minulla vain serotoniin kemiallinen vaje. Ehkä meillä kaikilla mäsäitkupilleillä on samanlainen vaje ja sitä voidaan pitää mäsäoireena. Olen kyllä useinkin sanonut, että masennukseni voi olla enemmänkin kemiallista.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Serotoniinivaje+tekee+itkupillin/1135258661263?ref=rss

Tutkimus: Serotoniinivaje tekee itkupillin 18.7.2010 11:33 | Kommentit
A A Jani Kaaro

Jos sentimentaalinen elokuva saa sinut itkemään, mutta kumppaniasi ei, syy voi olla erilaisissa serotoniinitasoissa. Tuore tutkimus osoittaa, että alhaiset serotoniinitasot ovat yhteydessä ihmisten itkuherkkyyteen.

Hollantilaisessa tutkimuksessa itkemisen neurobiologiaa tutkittiin näyttämällä koehenkilöille liikuttavia elokuvia. Ennen elokuvaa osa koehenkilöistä sai mielialalääkettä, joka väliaikaisesti lisää serotoniinin määrää aivoissa, tai lumelääkettä. Seuraavana päivänä koe toistettiin, mutta nyt mielialalääkettä saaneet saivat plaseboa ja päinvastoin.

Tutkimusta johtaneen Frederick van der Weenin mukaan tulokset osoittivat johdonmukaisesti, että serotoniinitason nousu vähensi itkuherkkyyttä. Tutkimus on ensimmäinen, jossa serotoniini on yhdistetty itkemiseen.

Tutkimuksella pyritään valottamaan serotoniinin vaikutusta tunne-elämään. Vaikka serotoniinin määrän lisääntyminen ehkäisee tehokkaasti masennusta, se leikkaa myös positiivisista tunteista terävimmän kärjen pois. Serotoniiniin yhdistetyt ongelmat seksuaalisuudessa ja orgasmin saamisessa ovat mahdollisesti osa tätä yleistä tunne-elämän tylsistymistä.

Tutkimuksessa on huomionarvoista se, että serotoniinin vaikutus itkemiseen tuli esiin yhden ainoan annoksen jälkeen. Normaalisti serotoniinin vaikutus mielialaan kehittyy vasta viikkojen päästä, eivätkä koehenkilöt havainneet mitään muutosta mielialassaan.

Tutkimusta esiteltiin Euroopan neurotieteilijöiden foorumissa Amsterdamissa.

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja kaptah Pvm 14.02.2011 - 20:22:05

Mulla on käytössä serotoniini-lääke, joka on toiminut loistavasti paniikkihäiriöön. Itkuinen en ole, enkä ollut ennenkään. Liekö sukupuolella osuutta asiaan? Alkoholilla nimittäin on. ::)

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Milena Pvm 15.02.2011 - 10:06:33

kaptah 14.02.2011 - 20:22:05:

Ai niin kuin mihin suuntaan se alkoholi vaikuttaa? On paljon sellaisia naisia, jotka pillahtelee itkuun helpommin pienessä humalassa, ehkä miehillä menee toisin päin. Mä muuten saatan itse tehdä sitä, että jos jotain semi-ikävää sattuu, kun olen humalassa, niin itku on paljon herkemmässä kuin jos olisin selvinpäin. Ehkä vastoinkäymisten sietokyky heikkenee alkoholin kanssa.

Tässähän alkaa palaset loksahdella paikoilleen. Meikäläisillä on masista, itkuherkkyyttä, paniikkia ja ties mitä, ja kaikki kumpuaa serotoniinivajeesta (tms.). Mutta se on vielä epäselvää, miksi juuri MS aiheuttaa sellaista. Anyone?

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja kaptah Pvm 15.02.2011 - 14:26:53

Milena 15.02.2011 - 10:06:33:

Ai niin kuin mihin suuntaan se alkoholi vaikuttaa? On paljon sellaisia naisia, jotka pillahtelee itkuun helpommin pienessä humalassa, ehkä miehillä menee toisin päin.

Tarkoitin juuri sitä, että jos itken, se tapahtuu poikkeuksetta humalassa, eli silloin kun testosteronitaso laskee.

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja JJ Pvm 15.02.2011 - 15:26:59

Entäs nauruherkkyys?

Joskus väsyneenä voi silloin tällöin naurattaa ja joskus voi itkettää. Riippuu miten asiat on. Jos vaikka on pitkäkestoista huolta ja kipuja eikä saa nukuttua ja levättyä tarpeeksi, niin mielummin itkettää kun yliväsähtää eikä jaksa. Jos taas oma fyysinen vointi hyvähkö eikä huolta muistakaan, niin silloin yliväsyneenä voi pienikin hassu asia naurattaa kovasti.
Tuttua?

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Tubbs Pvm 16.02.2011 - 21:35:41

Kokeilin justiin oikein kunnon lohdutonta epätoivon itkua noin 20 min ja menihän se käsiin. Kädet meni tavallistakin puutuneemmiksi hetkeksi, mutta palautuivat suunnilleen kun vähän rauhoituin ::)

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja JJ Pvm 17.02.2011 - 11:20:38

Onko kellään ikinä jalka alkanut vispaamaan/väpättämään jossakin tunnetilassa?
Siis kun istuu ja pitää jalkaa maassa niin se väpättää.

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Milena Pvm 18.02.2011 - 10:44:11

Olen mielestäni melkoisen nauruherkkä joskus, tai ainakin hymy on herkässä todella usein. Nauruherkkyys ei ehkä näy SNRI-lääkityksen aikana niin paljoa, kun ei itkuherkkyyskään. Yksi erittäin hupaisa naurukokemus on jäänyt elävänä mieleeni. Kävin akupunktiossa ja jotain muutakin se terapeutti teki. Kun pääsin kotiin, mua nauratti ihan koko ajan täysin ilman syytä. Oli täysi työ peitellä tyhjännauramista silloisen miehen kavereiden edessä, jotka sattui juuri silloin olemaan meillä kylässä. Mua vaan nauratti ihan kamalasti, se oli ihan käsittämätön hoitoefekti. En sitä huonona pitänyt, mutta käsittämättömänä. Nauratti koko illan, ex-miehelle kyllä kerroin, mistä on kyse. Edelleen hymyilyttää se kokemus. :)

Mullakin väpättää jalka aika-ajoin. Johtuu kai ylivilkkaista reflekseistä ja on meikäläisille siis ihan normaalia.

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja JJ Pvm 18.02.2011 - 13:24:38

Tota en tiennyt, mistä johtuu, siis refleksit. Kiitos siitä tiedosta.

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Jerry Pvm 18.02.2011 - 13:30:18

Milena 18.02.2011 - 10:44:11:

Mullakin väpättää jalka aika-ajoin

Täälläkin. Olen saanut siitä negatiivistakin palautetta, mutta on siitä toisaalta pidettykin.

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Vontsi Pvm 20.02.2011 - 11:44:27

Jerry hei, onko se niin kuin koiralla kun rapsuttaessa alkaa takajalka vispaamaan ;D

Itse olen huomannut itkeväni nykyisin paljon herkemmin. Varsinkin väsyneenä ja peloissani (siis neuron polilla...). Jos aamupalalla itkettää, kannattaa jäädä kotiin nukkumaan, päivästä ei tule fatiikin vuoksi muuten selviämään. Neurolle joskus soittaessani itkin ja vakuutin etten ole masentunut, hän kauniisti lohdutti ja sanoi että kyllä sen puheistani ja asenteestani kuule etten ole masentunut, vaan hädissäni ja huolissani, mikä onkin normaalia.

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Jerry Pvm 20.02.2011 - 13:10:17

Vontsi 20.02.2011 - 11:44:27:

Jerry hei, onko se niin kuin koiralla kun rapsuttaessa alkaa takajalka vispaamaan ;D

Joo, jalka vispaa.

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Punapää Pvm 21.02.2011 - 13:59:11

JJ 17.02.2011 - 11:20:38:

Onko kellään ikinä jalka alkanut vispaamaan/väpättämään jossakin tunnetilassa?
Siis kun istuu ja pitää jalkaa maassa niin se väpättää.

Joo jalka väpättää. Jos jalat on väsyneet tai jännittää niin väpättää helpommin. Tietyissä asennoissa, kuten jos akillesta venyttää tai nostaa istuessa jalat varpailleen, väpättää kans hyvinkin herkästi. Neurologi testailee tätä aina vastaanotolla. Oli sille joku hieno termikin jota en muista.

Olen hyvin itkuherkkä. En osaa tapella ollenkaan vaan alan itkeä. Elokuvat ja sarjat itkettävät mua myös helposti. Mutta surusta en sitten osaakaan itkeä kunnolla. En halua ajatella surullisia ja ikäviä asioita. Ja kyyneleitä en vuodata ikinä. Silmät kyllä kostuu mutta ei niin paljon että kyyneleitä syntyisi. En kuulemma ole vauvanakaan kyynelehtinyt. Se on aika outoa.

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Hilu. Pvm 21.02.2011 - 18:01:00

Ms-tuttavallani on juuri tuollaista. Kun hän istuu tuolilla ja nostaa jalkaterät päkiän varaan, alkaa väpätys. Näyttää samalta kuin hermostunut ihminen heiluttaisi jalkaansa. Olisiko tämän ilmiön nimi klonus?

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Jerry Pvm 21.02.2011 - 21:18:36

Hilu. 21.02.2011 - 18:01:00:

Saakeli, mulla on tuota yhdessä jalassa myös. Siis siinä vasemmassa, nyt vasta hokasin kun luin tuota. Sille on siis nimikin....

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Agazere Pvm 10.06.2011 - 00:24:47

Tiedättekös, mä söin pari vuotta sitten SNRI-lääkettä. Silloin oli alunperin kyllä masennustakin, ja söin sitä lääkettä ensin pienemmällä annoksella, mutta sitten kun alkoi nää MS:n kognitiiviset oireet (joita ei silloin vielä mäsäksi tunnistettu), niin ne tulkittiin masennuksen uudelleen alkamiseksi joten otettiin suuremmat annokset käyttöön.
Seuraavanlaisia huomioita tein:
- Mulla oli tuo jalan tärinäoire aina kun sitä lääkettä söin, oli annos mikä hyvänsä. Se loppui aina kun lääkityskin loppui.
- Mulla hävisi kyky itkeä tuosta lääkkeestä, ihan kaikilla annoksilla. Vaikka ois kuinka tullut vastoinkäymisiä ja olis tehnyt mieli itkeä se kaikki pois, että olo ois helpottanut, niin ei vaikka kuinka yritti.
- Lääke teki juuri sen mitä "pitääkin", eli vei negatiivisilta tunteilta terän ja myös positiivisilta. Kun annosta nostettiin, sitä enemmän hävisi kummankin pään tunteet. (Ja mä siis tarkotan "kummallakin päällä" noita tunteiden eri puolia, en sitä mitä jollain ehkä saattais tulla mieleen. :D) Tarpeeksi suurella annoksella ei vain tuntenut enää mitään. Siinä vaiheessa tulikin sitten viiltely mukaan kuvioihin, kun halusi vain tuntea edes jotain, että tiesi olevansa elossa. :-/

Omin lupineni sitten lopetin koko lääkkeen, meni puolisen vuotta vähentää annoksia kun tuli niin kamalat vieroitusoireet.. Mt-hoitaja sitten jälkeenpäin pudisteli päätään ja sanoi, että tuo on ihan tiedossa oleva asia, että SSRI/SNRI-lääkkeitä ei kannattais kovin suurilla annoksilla syödä. Nyt selvisi syykin sille, miksi ne aiheuttavat tuollaista. ::)

Niin ja jos itse asiastakin puhutaan, niin olen kyllä tosi itkuherkkä. Oon aina ollut. Itken varsinkin leffoja kattoessa, oli ne sitten surullisia tai onnellisia. Mut mä tunnen että se on osa mua, ja oli tosi kamalaa että lääkkeet vei sen pois multa. :-/

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Milena Pvm 10.06.2011 - 08:57:21

Mullahan on edelleen käytössä SNRI-lääke (Cymbalta 30 mg), mutta oon harkinnut, jos sen vaihtaisi pieneen annnokseen SSRI-lääkettä. En tiedä, onko järkeä. Tosin tässä tän kevään masiskriisin aikana nostin hetkeksi 60 mg:aan, mutta haluan mieluummin tulla toimeen pienemmällä. Nykyään jopa itkettää, isommalla annoksella ei oikein.

Cymbalta 90 mg oli ihan surkea kokemus. Ei hyötyä mielialaan, mutta kehon toiminnot meni entistä enemmän tukkoon (suoli ja rakko, muistaakseni molemmat).

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Agazere Pvm 10.06.2011 - 13:36:45

Mulla oli Efexor, pienimmillään 75mg, suurimmillaan 300mg.

Ja siis Efexor oli tuskallisen vaikea lopettaa vieroitusoireiden takia, ja mä oon kuullut että se on toiseksi vaikein kaikista masennuslääkkeistä lopettaa. Se mikä on kaikista vaikein on Cymbalta. ::) Onkohan se sitten niin että SNRI-lääkkeistä tulee pahemmat vieroitusoireet ku SSRI-lääkkeistä.

Menipäs hieman ohi aiheen. Ja oli mulla jotain muutakin sanottavaa aiheesta, mutta en muista enää. 8-)

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Milena Pvm 10.06.2011 - 14:37:24

Agazere 10.06.2011 - 13:36:45:

Ja siis Efexor oli tuskallisen vaikea lopettaa vieroitusoireiden takia, ja mä oon kuullut että se on toiseksi vaikein kaikista masennuslääkkeistä lopettaa. Se mikä on kaikista vaikein on Cymbalta. ::) Onkohan se sitten niin että SNRI-lääkkeistä tulee pahemmat vieroitusoireet ku SSRI-lääkkeistä.

:D Ai! Mullahan ei ole sitten mitään pelkoa muista lääkkeistä, nimittäin on sitten eräitä kertoja tullut lopetettua Cymbalta täysin ilman vieroitusoireita. Ehkä osaan lopettaa tarpeeksi hitaasti. Mut kun oireisto palaa, niin taas on aloitettu. Aina kammoan sitä aloitusta, pari viikkoa järkky kuvotus eikä unta sitten millään. Uni on kyllä sen jälkeenkin häiriintynyt. Ruokahalukin menee ihan totaalisti aloituksessa.

Nytkin kun ehkä haluisin kokeilla SSRI-lääkettä, kammoan jo valmiiksi, jos pitääkin palata Cymbaltaan. Sitä pitäisi olla saatavilla pienempiäkin kapseleita kuin tuo 30 mg, kun niitä ei voi puolittaa eikä varmaan avatakaan, jos pitää imeytyä jossain tietyssä kohtaa ruoansulatuselimistöä.

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Agazere Pvm 10.06.2011 - 14:47:25

No mulle sanoi lääkäri Efexorista, että sen voi lopettaa 75mg:sta ihan suoraan. Mä yritin ja kestin sitä pari päivää, sitte oli olo niin kamala et oli pakko alottaa taas ja laskea hitaammin. Siitä tuli niin älyttömät "aivosähköiskut". Ja sen todellakin tiesi jos aamulla unohti ottaa lääkkeen, jos oli autolla liikenteessä, koulussa tai töissä, niin ei ois paljoa ollu asiaa ajaa sillä iltapäivällä enää takasin kotiin.

Mullaki oli ton kanssa kauhee se aloitus, oli kans älytön kuvotus, ja jostain ihme syystä jo oma kieli tuntui vieraalta suussa ja semmoselta mikä aiheuttaa oksettavaa oloa. :-? Kaikki ruuat maistui ihan erilaiselta, ja tietyt ruoka-aineyhdistelmät meni kiellettyjen listalle (kuten ruisleipä+maito). Ja se väsytti ihan kauheasti, eli se siitä fatiikin vähentämisestä.

Mun exällä oli tuota Cymbaltaa, mut en muista nyt yhtään että millasia ne kapselit oli.. Efexorin kapselit oli semmosia isoja missä oli rakeita sisällä, ja niitä sai ihan luvan kanssa availla. Tai siis ne piti kai ottaa kapseleina, mutta mä tein annoksen laskuja ja nostoja sillai et availin niitä ja muuttelin rakeiden määrää. :D

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Milena Pvm 16.06.2011 - 12:22:12

Agazere 10.06.2011 - 13:36:45:

Mä ymmärsin jotenkin väärin tästä sun tekstistä, että Efexor olisi SSRI-lääke, mutta sehän on myös SNRI-lääke kuten Cymbaltakin.

Joku jossain toisaalla sanoi Efexoria SDRI-lääkkeeksi, siitähän riemastuin, että haluan sittenkin kokeilla sitä mutta ei, sekin oli väärin. SDRI-lääkkeitä ei käsittääkseni ole olemassakaan. NDRI-lääkkeitä on, mutta kun se serotoniini on se tärkein meikäläisille! Pitäiskö sittenkin vaihtaa pikkuhiljaa SSRI-lääkkeeseen. Saisko sillä SNRI-lääkkeen sivarit puolitettua. No, ei se ihan noinkaan mene, valitettavasti.

Mun mieliala vain jatkaa matalaliitoa. Pääsin jo onneksi syvimmästä kuopasta pois.

Monet on kehuneet kovasti 5-HTP eli tryptofaania, joka on serotoniinin esiast tms. Mutta uskaltaako sitäkään kokeilla omin luvin. Ei sitä ainakaan lääkityksen kanssa saa samaan aikaan käyttää.

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja ms+pot Pvm 16.06.2011 - 12:30:45

Venlafaksiini (Efexorin vaikuttava aine) vaikuttaa serotoniinin ja noradrenaliinin lisäksi jossain määrin myös dopamiiniin. Sitä voi pitää tämän vuoksi myös SNDRI-lääkkeenä.

Lähteet mm. http://en.wikipedia.org/wiki/Venlafaxine ja http://www.clinicaltrials.gov/ct/show/NCT00001483

Aihe: Re: Itkemisestä
Kirjoittaja Milena Pvm 16.06.2011 - 12:50:58

Perustin oman ketjun tuolla 5-HTP:lle:
Masennukseen 5-HTP

Sinne voisi laittaa kokemuksia ja mielipiteitä.