Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä Kirjaudu tai Rekisteröidy
YaBB - Yet another Bulletin Board
  Talon hyviin tapoihin kuuluu, ettei käytä kopiosuojattua tai loukkaavaa materiaalia. Jos huomaat täällä jotain epäasiallista tai hälyttävää, ilmoita ylläpitäjille mod1 tai admin.
  KotiOhjeitaHaeKirjauduRekisteröidy  
 
1  Tutkimus / Tutkimus / Re: Krooniset bakteeri-infektiot
 Pvm: 13.11.2018 - 23:20:10 
Keskustelun aloitti HopeSprings | Kirjoittaja HopeSprings  

Molecular signature of Epstein-Barr virus infection in MS brain lesions


http://nn.neurology.org/content/nnn/5/4/e466.full.pdf

Neurol Neuroimmunol Neuroinflamm. 2018

Abstract

Objective
We sought to confirm the presence and frequency of B cells and Epstein-Barr virus
(EBV) (latent and lytic phase) antigens in archived MS and non-MS brain tissue by
immunohistochemistry.

Methods
We quantified the type and location of B-cell subsets within active and chronic MS brain lesions
in relation to viral antigen expression. The presence of EBV-infected cells was further confirmed
by in situ hybridization to detect the EBV RNA transcript, EBV-encoded RNA-1 (EBER-1).

Results
We report the presence of EBV latent membrane protein 1 (LMP-1) in 93% of MS and 78% of
control brains, with a greater percentage of MS brains containing CD138+plasma cells and
LMP-1–rich populations. Notably, 78% of chronic MS lesions and 33.3% of non-MS brains
contained parenchymal CD138+plasma cells. EBV early lytic protein, EBV immediate-early
lytic gene (BZLF1), was also observed in 46% of MS, primarily in association with chronic
lesions and 44% of non-MS brain tissue. Furthermore, 85% of MS brains revealed frequent
EBER-positive cells, whereas non-MS brains seldom contained EBER-positive cells. EBV in-
fection was detectable, by immunohistochemistry and by in situ hybridization, in both MS and
non-MS brains, although latent virus was more prevalent in MS brains, while lytic virus was
restricted to chronic MS lesions.

Conclusions
Together, our observations suggest an uncharacterized link between the EBV virus life cycle and
MS pathogenesis.


2  Tutkimus / Tutkimus / Re: Suolistobakteerit, myeliini ja aivotoiminta
 Pvm: 13.11.2018 - 23:06:17 
Keskustelun aloitti HopeSprings | Kirjoittaja HopeSprings  

Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005898692.html

Nykyään puhutaan paljon siitä, että ihmisellä on suolistossa ”toiset aivot”.

Ihmiselle elintärkeiden suolistobakteerien lisäksi suolistossa on sata miljoonaa hermosolua, yhtä monta kuin selkäytimessä. Suolisto on iso aistielin, ja aivoista kulkee suora hermoyhteys suolistoon kiertäjähermoa pitkin.

Kolme yhdysvaltalaista tutkijaa väittää nyt tehneensä aivojen ja suoliston välisestä yhteydestä löydöksen, joka on todella mullistava, jos se voidaan vahvistaa jatkotutkimuksissa.

Alabaman yliopiston neuroanatomian tutkija Rosalinda Roberts kollegoineen löysi 34 ihmisen aivoista bakteereja, joita normaalisti elää suolistossa. Ryhmä löysi vastaavia bakteereita myös hiirten aivoista.

He raportoivat löydöstään neurotieteilijöiden vuosikokouksessa San Diegossa, ja havainnosta kertoo tiedelehti Science.

Aivoissa ei pitäisi elää mitään bakteereita, saati sitten suolistobakteereita. Jos taudinaiheuttajat läpäisevät aivoja suojaavan veriaivoesteen, ne voivat aiheuttaa hengenvaarallisia tulehduksia, kuten aivokalvontulehduksen.

Robertsin laboratorio tutkii eroavaisuuksia skitsofreniaa sairastaneiden ja henkisesti terveiden ihmisten aivoissa näytteistä, jotka on otettu muutamia tunteja kuoleman jälkeen.

Bakteerit paljastuivat, kun Robertsin ryhmässä työskennellyt neurotieteilijä Courtney Walker alkoi kiinnittää kuolleiden ihmisten siivutetuissa aivoissa huomiota erikoisiin sauvamaisiin kohteisiin. Ne tulivat näkyviin tarkan elektronimikroskoopin alla.

Ryhmä tottui näkemään niitä aivokudoksessa, mutta ei kiinnittänyt niihin sen kummempaa huomiota, koska aivoista etsittiin aivan muita asioita.

Lopulta Walker painosti tutkimaan kohteita tarkemmin, ja ryhmä pyysi asiantuntija-apua kollegoiltaan.

Bakteriologi vahvisti hämmentävän tuloksen: sauvamaiset kohteet aivoissa olivat bakteereita, ja rna-testin perusteella vieläpä suolistobakteereita. Ne edustivat Firmicutes-, Proteobacteria- sekä Bacteroidetes-pääjaksoja, joihin kuuluu tyypillisesti suolistossa eläviä bakteereja.

Ryhmä alkoi tutkia useampia aivoja, ja niistä kaikista, kaikkiaan 34 ihmisen aivokudoksesta, löytyi samoja bakteereja. Niitä löytyi yhtä lailla skitsofreenikoilta kuin muiltakin.

Loogisin selitys oudolle löydökselle olisi se, että aivonäytteet ovat jotenkin päässeet saastumaan. Se on vahvin selitys ennen kuin jatkotutkimukset valmistuvat.

Merkillistä kuitenkin on, että samoja bakteereita löytyi myös hiirten aivoista, kun saastumisriski pyrittiin minimoimaan.

Roberts pohti, olisivatko suolistobakteerit päässeet esimerkiksi vuotamaan aivoihin verisuonten kautta ihmisen kuoleman jälkeen ennen kuin aivot on ehditty irrottaa tutkittaviksi.

Asiaa selvittääkseen tutkijat tappoivat kymmenen tervettä hiirtä ja irrottivat niiden aivot välittömästi. Jälleen he löysivät bakteereita. Kun he tekivät saman hiirille, joita oli muunneltu siten, ettei niillä ollut suolistobakteereja ollenkaan, bakteereja ei löytynyt myöskään näiden hiirten aivoista.

Bakteerit sijaitsivat ihmisten ja hiirten aivoissa vastaavilla alueilla verisuonten liepeillä muun muassa hippokampuksessa ja aivokuoressa. Aivoissa ei ollut merkkejä bakteerien aiheuttamasta tulehduksesta.

Löydös on erittäin merkillinen.

”Tämä on tajunnanräjäyttävää”, kommentoi neurotieteilijä Roland McGregor Kalifornian yliopistosta Science-lehdelle. Hän ei ollut mukana tutkimusryhmässä.

Ihmisen aivoja on tutkittu mikroskoopilla iät ja ajat. Pääkoppamme toimintaa voidaan selvittää jo solutasolla. Jos aivoissa todella lymyää bakteereita, miten ihmeessä kukaan ei ole aikaisemmin niitä havainnut?

Roberts pohtii, että yhtenä syynä voisi olla se, että ruumiinavauksissa kerättyjä aivonäytteitä harvemmin tarkastellaan elektronimikroskoopilla.

”Neuroanatomian tutkijat eivät kovin usein ole mukana näytteiden keräyksessä”, Roberts sanoo.

Toisaalta tutkijat eivät välttämättä odota löytävänsä aivoista mikrobeja, joten ne voivat jäädä huomaamatta. Roberts ei aluksi itsekään niitä tunnistanut.

Bakteereja löytyi aivoista hermotukisolujen sisältä. Ne näyttävät kerääntyneen ryppäiksi aivosolujen kemiallisesta tasapainosta huolehtivien astrosyyttisolujen päihin. Nämä astrosyytit taas sijaitsevat aivojen verisuonten ja aivoja suojaavan veri-aivoesteen ympärillä.

Erityisesti bakteereja oli hermosolujen myeliinituppien ympärillä. Myeliini koostuu pääosin rasvasta. Roberts pohtii, houkuttaisiko mikrobeita aivosolujen sisältämä rasva ja sokerit.

Jos oletetaan, että bakteerit ovat päätyneet aivoihin ihmisen eläessä ja ovat pääkoppamme normaaleja asukkeja, ne ovat Robertsin mukaan saattaneet kulkeutua aivoihin joko verisuonista tai suoraan suoliston ja aivojen välisistä hermoyhteyksistä.

Löytöön pitää suhtautua vielä varauksella. Robertsin ryhmä aikoo nyt selvittää, voisiko kudokseen päätyä tällaisia bakteereita leikkausvälineistä tai huoneilmasta aivojen irrotuksen yhteydessä, tai voisiko preservointiliuos jotenkin edistää bakteerien kasvua.

Aivoista on toki löydetty aiemminkin kutsumattomia vieraita, kuten toksoplasmoosia. Arviolta jopa puolet maailman väestöstä saa jossain vaiheessa elämäänsä Toxoplasma gondii -alkueläimen, joka tarttuu esimerkiksi saastuneista kissan ulosteista.

Yksisoluinen alkueläin kulkeutuu aivoihin, mutta tartunta on useimmiten aikuiselle oireeton.

”Sikäli en ole yllättynyt, että aivoissamme voisi elää muutakin. Mutta jos näin tosiaan on, niin se on kyllä vallankumouksellista”, sanoo toksoplasmoosia tutkinut psykiatri Teodor Postolache Marylandin yliopistosta Science-lehdelle.

Postolache pohtii, liittyisivätkö mikrobit jotenkin aivojen immuunijärjestelmän toimintaan.


3  Yleinen / MS-jutut / Naisten itsekatetrointi
 Pvm: 12.11.2018 - 18:09:47 
Keskustelun aloitti single | Kirjoittaja single  
Olen aloittamassa itsekatetrointintia. Onko jollain jotain asiaa helpottavia niksejä?
Käytössäni SpeediCath compact Eve.

4  Hoito / Lääkitys / Baclofen aloitettu
 Pvm: 04.11.2018 - 08:38:38 
Keskustelun aloitti VPS358 | Kirjoittaja VPS358  
Nyt on menossa kolmas päivä ja vielä ei ainakaan negatiivista ole ollut,tosin tämä alku on sellaista askartelu-paskartelua pillerin puolituksineen, onneksi tänään on ohi ja sopii toivoa että yksinäinen pilleri riittää tulevaisuudessa.

Alkoi tuo jäykkyys jo vähän haittaamaan nukkumista, niin pakko saada jotenkin helpotettua. Sinänsä aina on saanut hyvin nukuttua, mutta toiveissa olisi päästä ylimääräisistä tyynyistä edes vähäksi aikaa eroon, että saisi jalat helposti suoraksi...

T: Vesku

5  Hoito / Lääkitys / Re: Betaferon vaihtoon?
 Pvm: 03.11.2018 - 08:39:51 
Keskustelun aloitti Punapää | Kirjoittaja merikihu  
Toivottavasti uusi lääke sopii sulle ja sivuoireetkin vähenevät.

6  Hoito / Lääkitys / Re: Lääke vaihtoon, kiukuttaa
 Pvm: 03.11.2018 - 01:19:48 
Keskustelun aloitti Kirippu | Kirjoittaja Punapää  
Mä kirjottelin omaan ketjuun kokemuksia Pledigryn aloittamisesta. Jännä nähdä sopiiko lääke.

7  Hoito / Lääkitys / Re: Betaferon vaihtoon?
 Pvm: 03.11.2018 - 01:15:48 
Keskustelun aloitti Punapää | Kirjoittaja Punapää  
No nyt on Pledigry aloitettu. Oon pistänyt kaks ekaa annosta, jotka on miedompia kuin lopullinen. Ekasta tuli vähän kuumeinen olo mutta ei mitään pahempaa. Pistoskohta jäi punaiseksi mutta nyt 2 viikon jälkeen se on himmennyt jo lähes pois. Eilen pistin toisen kerran ja sepä nostikin kuumeen oikein kunnolla. Tuli uneton yö ja kaksi särkylääkettä otin. Aamulla olo oli ok. Nyt illalla on taas vähän kuumeinen olo. Toisaalta myös betaferon nosti mulla kuumeen. Varsinkin alussa. Ens viikolla ekat labrat. Saa nähdä mitä maksa tykkää.

Pistäminen on superhelppoa. Ainoa mikä ahdistaa, on valtava muovijätteen määrä kun kynä on kertakäyttöinen. Sotii omia arvoja vastaan pahasti.

8  Yleinen / Niksit / Lentokentän turvatarkastus
 Pvm: 02.11.2018 - 19:59:04 
Keskustelun aloitti MrMS | Kirjoittaja MrMS  
Onko Aubagiosta syytä olla joku selityslappu turvatarkastusta varten? Copaxonen aloituspakkauksen mukana sai sellaisen luottokortin kokoisen lapun, jossa kerrottiin minulla olevan MS, ja että lääkeruiskut ovat sitä varten. Sitä lappua olen joskus tarkastajalle näyttänytkin. Onko Aubagiosta edes olemassa vastaavaa ja olisiko sellainen kenties syytä hankkia?

9  Hoito / Oireiden hallinta / Re: taudin muuttuminen
 Pvm: 23.10.2018 - 19:53:46 
Keskustelun aloitti Tulip | Kirjoittaja nagubo  
olen saanut Rituksimabia eli rituksinia jo kolme vuotta, sillä ppms;ään ei ole kunnon lääkettä, joten rituksinilla mennään. puolen vuoden välein tyksissä 500mg suoneen tiputettuna, koen että auttaa. jos pidetään enemmän taukoa kuin 6 kk niin alkaa silmien väreily oireet ym. heikompi olo. tiputuksen jälkeen jonkin ajan päästä aina maksa - ja munuaisarvot tsekataan. vielä sitä on voinut mulle antaa, vaikka lääkäri arvioi aluksi, että voidaan antaa vain kahden vuoden ajan,

10  Yleinen / MS-jutut / Re: Puutumiset + muut oireet
 Pvm: 18.10.2018 - 16:58:10 
Keskustelun aloitti Susku75. | Kirjoittaja mavi  
Minä luulin, että sormien puutuminen on ms-oire.. Mulla onkin niskanikamat kuluneet- nyt kun en enää tee rankkaa duunii, ja vaikka mäsä oireileekin-jaloissa, niin sormissa on tunto pysynyt, jopa pahenemisvaiheen aikana.
Mäsä oireista fatiikin jälkeen tylsin on mielestäni ihon kosketusarkuus.