AAMULEHTI 20.03.2005

Varaosanaiset

Outi Hovatta, 59, Riitta Suuronen, 43, ja Minna Kellomäki, 40, tapaavat, puhutaan isoista asioista: näillä kolmella naisella on keskeinen rooli, kun Tampereen yliopiston erillislaitoksena vuoden alusta aloittanutta Solu- ja kudosteknologiakeskus Regeaa nostetaan maailman huipulle.

Jos kolmikon odotukset toteutuvat, Tampereella valmistetaan tulevaisuudessa esimerkiksi ihoa, luuta, ääreishermoja ja sydänläppiä tilaustyönä potilaan yksilöllisiin tarpeisiin mukautettuna.

Regeassa aiotaan käyttää materiaalina maailman ensimmäisiä kaikista eläinaineksista täysin puhtaita kantasolulinjoja. Tarkoitus on, että potilaasta otetut kantasolut työstetään siirteiksi ja hoidoiksi, joita voidaan käyttää ilman pelkoa hylkimisreaktioista.

Tehtävä ei ole helppo, sillä työ on vaikeata ja kilpailu maailmalla kovaa. Kolmikko uskoo kuitenkin, että Tampere pärjää kilvassa. Keskeiset aseet ovat monipuolinen toimintaympäristö, kyky tehdä yhteistyötä ympäri maailmaa, hyvät laboratoriot puhdastiloineen ja ennen kaikkea osaavat tutkijat.

- Mukana ovat paikkakunnan molemmat isot yliopistot, Tays ja tekonilvelsairaala Coxa, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja paljon alan yrityksiä. Näin monimuotoiselle perustalle on hyvä rakentaa, sanoo Regean johtoon 2003 Helsingistä siirtynyt suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri Riitta Suuronen.

- Meillä on hyvät edellytykset yhdistää elävää ja synteettistä, sanoo biomateriaaliosaamista Tampereen teknilliseltä yliopistolta Regeaan tuova professori Minna Kellomäki.

- Tampereen biomateriaaliosaaminen on maailman huippua. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden. Kun tähän yhdistetään vielä alueella tehtävä kliininen tutkimus ja lääketieteellisen kuvantamisen huippuosaaminen, meillä on käytössämme mainio kokonaisuus, Outi Hovatta sanoo.

Hovatta aloitti Regean kantasolututkimuksen johdossa vuoden alusta. Hän jatkaa yhä työtään myös Tukholman Karoliinisessa instituutissa. Hovatta on tärkeä osa Regean palapeliä, sillä hän on yksi maailman parhaista kantasolujen tuntijoista.

Tukholmassa Hovatan johdolla valmistetut kantasolulinjat ovat monien alan asiantuntijoiden mielestä maailman parhaita. Työ Regeassa päästään aloittamaan näiden linjojen avulla. Tampereelle ensimmäiset Tukholmassa valmistetut kantasolulinjat tuodaan huhtikuussa. Jatkossa linjoja viljellään myös itse.

Regeaan tehtävien sijoitusten ja Outi Hovatan mukaantulon myötä Tampereen vetovoima alan tutkijoiden keskuudessa on kasvanut melkoisesti. Tämä lupaa hyvää myös kunnianhimoisten tavoitteiden toteutumiselle, sillä tänne on nyt helppo houkutella alan parhaita tuntijoita sekä Suomesta että ulkomailta.

Kantasolu mullistaa lääketiedettä

Outi Hovatta on viljellyt koko ikänsä. Hän ei ole viljellyt ruista tai vehnää pellolla, vaan ihmisen kudoksia, soluja ja alkioita elatusmaljalla laboratoriossa.

Vesa Vanhalakka, tekstit

Kantasolut tulevat muuttamaan lääketieteen. Niiden merkitys on vähintään yhtä suuri kuin antibioottien keksimisellä. Tämä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, sillä tutkittava alue on valtava, sanoo Tampereella toimivan Solu- ja kudosteknologiakeskuksen Regean kantasolututkimuksen johdossa tämän vuoden alusta aloittanut Outi Hovatta.

Hovatan mukaan kantasolujen potentiaali on valtava.

- Jos tutkimus edistyy nykyisellä vauhdilla niin veikkaisin, että kymmenen vuoden päästä kantasoluilla hoidetaan jo vaikeita keskushermostosairauksia, mahdollisesti myös parkinsonin tautia, selkäydinvaurioita ja kenties sydäninfarktien jälkiseurauksia, hän ennustaa.

Tampereelle saadaan parhaita kantasolulinjoja

Outi Hovatta on omien sanojensa mukaan viljellyt koko ikänsä, ei ruista tai vehnää, vaan ihmisen kudoksia: soluja ja alkioita.

Ennen siirtymistään professoriksi Tukholman Karoliinisen instituutin koeputkihedelmöitysyksikköön seitsemän vuotta sitten, Hovatta teki pitkän uran Väestöliitossa. Siellä munasolujen ja munarakkuloiden kypsyttäminen erilaisissa viljelmissä oli tämän hedelmöityshoitojen suomalaisen uranuurtajan keskeistä tutkimusaluetta koko ajan.

- Kun 1998 Yhdysvalloista tuli tieto, että siellä oli onnistuttu ensimmäisen kerran eristämään ihmisalkiosta kantasoluja ymmärsin, että tämä on todella tärkeä alue ja että meillä on Tukholmassa kaikki mahdollisuudet ja materiaalit tehdä sama, Hovatta kertoo.

Muutamassa vuodessa tästä sympaattisesta ja hyvin vaatimattoman oloisesta naisesta on tullut yksi maailman osaavimmista kantasolulinjojen kasvattajista. Tukholmassa Hovatan johdolla valmistetut kantasolulinjat ovat maailman parhaiden joukossa.

- Linjojemme onnistumisprosentti on tällä hetkellä hyvin korkea ja käytössämme on jo 16 hyvin puhdasta kantasolulinjaa, Hovatta kertoo.

Näiden linjojen potentiaalia päästään hyödyntämään pian myös Tampereella, kun ensimmäiset linjat tuodaan Regean laboratorioon huhtikuussa, kunhan asianmukaiset luvat saadaan.

Hyvien kantasolulinjojen

kasvattaminen ei ole helppoa

Kantasolulinjojen kasvattaminen on hyvin vaativaa työtä, ja työhön tarvitaan ihmisiä, jotka ovat tottuneet käsittelemään ja viljelemään ihmisen alkioita.

- Ihmisen solujen kanssa on työskenneltävä erittäin huolellisesti. Ne eivät kestä minkälaista käsittelyä tahansa, Hovatta sanoo.

Kantasolulinjojen rakentamisessa toiset solut vaativat enemmän kuin toiset.

- Jotkut ovat hyvin nirsoja, toisten kanssa on helpompaa, Hovatta kertoo.

Niin sanottuja helppoja kantasoluja on ihossa, limakalvoissa, rustossa ja lihaksessa. Nä

Tästä sit pääsee Regean omille sivuille.

[quote author=p. koskinen  link=1112692944/30#39 date=1122981093]Muistaakseni siis nämä ruotsalaist kasvattivat aivosoluja. Jossain yhteydessä muistelen lukeneeni että hermosolut eivät uusiudu. Vai onnistuisiko se sitten juuri kantasoluilla? [/quote]
Siirretääs tämä Viagra-ketjusta tänne.

Joo, ruotsalaiset siis kykeni ensimmäistä kertaa maailmassa erilaistamaan aikuisten kantasoluja hermosoluiksi ja saamaan ne vieläpä välittäjäaineen avulla kommunikoimaan keskenään. Teoriassa se tarkoittaa sitä, että parhaassa tapauksessa meidän omista aivoistamme voitaisiin joskus tulevaisuudessa ottaa kudosnäyte, jota monistamalla saataisiin korjauspalikoita MS-taudin aiheuttamiin vaurioihin. Silloin solulähde olisi taattu eikä hylkimisreaktiota tapahtuisi. Käytännössä moisiin hoitoihin on vielä pitkä matka, eikä vielä kai ole selvitetty sitäkään, onko meidän kantasoluissa ylipäätään sama terapeuttinen potentiaali kuin terveillä.

Sikäli kun olen oikein ymmärtänyt, niin labraolosuhteissa hermosolut kyllä uusiutuu. Uusiutumista tapahtuu myös ääreishermostossa, mutta keskushermossa on arveltu olevan mekanismeja, jotka estävät uusien aksonien muodostumisen. Minun tiedossani ei ole potilaskokeita, joissa rappeutuneet keskushermoston aksonit olisi saatu korjattua ja pysyvä invaliditeetti parannettua.

Lainaus:


ihmeellisistä asioista on kysymys. terveiden aikojen solu- ja molekyylitason tapahtumia palautettaessa voitaisiin kenties jäljittää myös se, missä meillä on mennyt pieleen. mielikuvitukselliselta kuulostaa, eikä ihme, että on vaikeata.

[quote author=Vakiovieras  link=1111331289/0#6 date=1122986860]
Teoriassa se tarkoittaa sitä, että parhaassa tapauksessa meidän omista aivoistamme voitaisiin joskus tulevaisuudessa ottaa kudosnäyte, jota monistamalla saataisiin korjauspalikoita MS-taudin aiheuttamiin vaurioihin. Silloin solulähde olisi taattu eikä hylkimisreaktiota tapahtuisi. Käytännössä moisiin hoitoihin on vielä pitkä matka, eikä vielä kai ole selvitetty sitäkään, onko meidän kantasoluissa ylipäätään sama terapeuttinen potentiaali kuin terveillä.
[/quote]

voi onnistuakin siinä tapauksessa, että vaurioiden aiheuttaja löytyy keskushermostosta. sitä tuskin voidaan vielä rajata pelkästään sinne, koska hormooneillakin näyttää olevan vaikutusta MS-taudin erilaisiin ilmentymiin, mikä tuntuu vielä kaukaisemmalta vaikuttamiselta kuin immunologiset reaktiot.

Lainaus:


niin minäkin olen ymmärtänyt, ja luulen, että MS-tautisten aineenvaihduntareittejä pitäisi tuntea laajemmin (kunhan ensin tunnetaan ne terveillä), jotta uuden hermosolukannan istuttaminen omaan ympäristöönsä onnistuisi pysyvästi.

[quote author=Vakiovieras  link=1111331289/0#10 date=1123582932]
Itse asiassa Briteissä Dolly-lampaan kloonannut professori Ian Wilmut on jo ryhmineen aloittamassa tutkimusta, jossa munasoluja on tarkoitus "hedelmöittää" siirtämällä niihin harvinaista sairautta (MND) sairastavien ihmisten soluista tuma. Näin saatujen alkioiden kehittymistä seuraamalla tutkijat yrittävät päästä selville sairauden syntymekanismeista.  Etelä-Korealaiset puolestaan ovat jo onnistuneet kloonaamaan terveistä munasoluista ja eri tavoin vammautuneiden ihmisten soluista kantasoluja, joita olisi teoriassa jo mahdollista käyttää räätälöityjen soluhoitojen materiaalina ilman hylkimisreaktioita. Vain tietotaito kliinisestä soveltamisesta puuttuu.
[/quote]

no niin   olisihan se pitänyt arvata, että sinuun voi taaskin luottaa, ja tiedot löytyvät täältä kaikista mahdollisista ja mahdottomista aiheista, mitä päähän vaan pälkähtää  

Lainaus:


niinpä. jos taudin laukaisijat ja etenemiseen vaikuttavat tekijät toimivat verkostona ulottuen CNS:n ulkopuolelle, pelkällä hermoston "korjauksella" ei pitkälle päästä. vaikeata se on hormoonitoimintaakin säätelemällä onnistua, jos "kaikki vaikuttaa kaikkeen".

Lainaus:


niin. itse ajattelin edellisessä viestissäni tilanteen helpommaksi, jos koko MS-tautiprosessi rajoittuisi keskushermostoon, koska KDI:n ja kasvutekijöiden kaltaisten aineiden avulla voitaisiin ehkä vaurioita tulevaisuudessa korjata ja estää. mikäs siinä sitten olisi istuttaa uutta kantaa, vaikka ei uusiutuminen olisi sen kummempaa kuin terveilläkään.
tällaisen synkronistisen "maailmankatsomuksen" omaavan   on kuitenkin vaikea uskoa kovin rajattuun tautiprosessiin, valitettavasti...

[quote author=elisabet  link=1111331289/0#11 date=1123589237]no niin  :D olisihan se pitänyt arvata, että sinuun voi taaskin luottaa, ja tiedot löytyvät täältä kaikista mahdollisista ja mahdottomista aiheista, mitä päähän vaan pälkähtää  :-* [/quote]
Ääh, tässähän ihan punastuu :-) Itse asiassa mulla vaan jostain syystä jää aika hyvin mieleen se, mitä missäkin on näistä jutuista puhuttu, joten tiedonhaku on helppoa. Minua sitä paitsi oikeasti kiinnostaa, että aikooko joku jossain tehdä tälle taudille jotain vielä minun elinaikanani. Sopeutuminen on hanurista, eikä minulle mikään vaihtoehto.

[quote author=elisabet  link=1111331289/0#11 date=1123589237]niinpä. jos taudin laukaisijat ja etenemiseen vaikuttavat tekijät toimivat verkostona ulottuen CNS:n ulkopuolelle, pelkällä hermoston "korjauksella" ei pitkälle päästä. vaikeata se on hormoonitoimintaakin säätelemällä onnistua, jos "kaikki vaikuttaa kaikkeen". [/quote]
Nyt ollaan asian ytimessä. Minun mielestä kritiikkisi Tysabria kohtaan oli just tässä suhteessa erittäin osuvaa. Jos hoidolla pyritään vain yhden ilmeisen prosessin eliminoimiseen, niin tulokset voi hetken näyttää lupaavilta, mutta pitkäaikaisvaikutukset saattavat ollakin vähemmän toivottuja. Sama saattaa koskea myös ABCR:iä (toivottavasti kuitenkaan ei).

[quote author=elisabet  link=1111331289/0#11 date=1123589237]niin. itse ajattelin edellisessä viestissäni tilanteen helpommaksi, jos koko MS-tautiprosessi rajoittuisi keskushermostoon, koska KDI:n ja kasvutekijöiden kaltaisten aineiden avulla voitaisiin ehkä vaurioita tulevaisuudessa korjata ja estää. mikäs siinä sitten olisi istuttaa uutta kantaa, vaikka ei uusiutuminen olisi sen kummempaa kuin terveilläkään.
tällaisen synkronistisen "maailmankatsomuksen" omaavan  ;) on kuitenkin vaikea uskoa kovin rajattuun tautiprosessiin, valitettavasti... [/quote]
Minä olen edelleen näkemyksessäni MS-taudin patogeneesista sillä linjalla, että ratkaisu tulee olemaan niin yksinkertainen, että ensin sitä ei ehkä uskota ja sen jälkeen kaikki kelaa, että "miksen minä sitä tajunnut".

Olet silti kanssasi ihan samaa mieltä. Enemmän pitäisi tietää tämän taudin neurobiologisista prosesseista. Niihin vaikuttamisessa KDI:n kaltaiset "hermostoa suojaavat" aineet olisivat ehkä immuunivastetta muokkaavia hoitoja huomattavasti tehokkaampia.

[quote author=elisabet  link=1111331289/15#15 date=1123663966]kyllä taudin laukaisijaa onkin haettu viimeiset vuosikymmenet yksinkertaisena sattumana, jopa ympäristötekijänä. elävissä organismeissahan pienikin muutos voi aiheuttaa lumipalloefektiin verrattavan tapahtumaketjun. itse kuitenkin erotan aika selvästi laukaisevan tekijän tautialttiudesta ja etenemisprosesseista, jotka ovat eri taudeissa erilaisia. [/quote]
Seuraava läppä sopisi tuohon toiseenkin aktiiviseen ketjuun, mutta jatketaan nyt tässä. Luin justiinsa keväällä julkaistusta Lancetista koosteen infektioista, jotka saattaisivat olla taustalla MS-taudin puhkeamisessa. Mukana epäiltyjen listassa viruksista oli Leenan jo toisaalla mainitsemien VZV:n ja HHV6:n lisäksi ainakin mononukleoosia aiheuttava EBV ja bakteereista Chlamydia Pneumoniae. EBV on tällä hetkellä kai aika vahva ehdokas, sillä kaikilta testatuilta MS-potilailta on löytynyt sille vasta-aineita, kun taas terveillä verrokeilla vasta-aineita on löydetty 85-95 prosentilta. Tärkeä pointti tekstissä oli se, että infektio voi aiheuttaa neurologisen sairaiden. Esimerkkinä tekstissä annetiin harvinainen, yleensä kuolemaan johtava keskushermoston tulehdus subacute sclerosing panencephalitis, jonka aiheuttajaksi löydettiin jo 60-luvulla kehon epänormaali reaktio tuhkarokkovirukseen. Toinen infektion synnyttämä potentiaalisesti tappava keskushermostohämminki on Tysabrin myötä turhankin tutuksi tullut PML, jonka aiheuttaa miltei puolella väestöstä latenttina löytyvä JC-virus. Tekstissä myös todettiin, että vasta nyt testimenetelmät ovat sillä tasolla, että näitä tutkimuksia voidaan menestyksekkäästi tehdä.

[quote author=elisabet  link=1111331289/15#15 date=1123663966]tulehduksellisilla välittäjäaineilla (interferonit, tuumorinekroositekijät, interleukiinit) pelaaminen on mielestäni täysin sattumanvaraista puuhastelua niin MS-taudissa kuin reumassakin, ja muutamia kuukausia sitten sinulta saamassani artikkelissa mainittiinkin kyseisten sytokiinien käyttäytyvän eri tavoilla eri MS-tautityypeissä. [/quote]
Joo, olet ihan oikeassa. MS-taudin patogeneesista (=synty ja eteneminen) puhuttaessa ensisijaisen etenemisprosessin selvittäminen olisi paljon tärkeämpää kuin sen laukaisevan(-vien?) tekijän(-öiden?) kartoittaminen. Vain sitä kautta hoitoja voitaisiin systemaattisesti kehittää.

Itse olen kyllä tässäkin asiassa putkiaivo ja viimeaikoina julkaistuja radikaaleimpia hypoteeseja myötäillen uskon, että tämä tauti on ensijaisesti hermostoa rappeuttava sairaus, joka johtuu toistaiseksi tuntemattomasta neurobiologisesta prosessista ja johon keho toisinaan reagoi keskushermoston tulehduksella. Silloin eri tautityypit olisivat vain saman taudin eri vakavuusasteita, joissa (brittineurologi Gavin Giovannonia lainaten) "tulehdus määrittelee kliinisen taudinkulun". Jos se menisi noin, niin silloin vain eteneviin muotoihin tehoava lääke voisi estää pysyvän invaliditeetin syntymisen. Yksinomaan tulehdusta hillitsevillä lääkkeillä sitä kykyä ei olekaan juuri ollut, vaikka ne relapseja ovat enemmän tai vähemmän vähentäneetkin.

[quote author=elisabet  link=1111331289/15#15 date=1123663966]P.S. mukavaa, kun lisää ihmisiä osallistuu tutkimuskeskusteluihin   [/quote]
Joo, niin on!

Ei nyt kantasoluja, mutta tämänviikkoisen New Scientistin mukaan sian aivosoluja kokeillaan Huntingtonin taudin hoitoon Uudessa Seelannissa. (Huntington on ms-tautiin verrattuna rankempi kohtalo).  Hoidossa käytettävät aivosolut eivät ole neuroneja, vaan ne on otettu aivojen osasta nimeltään "choroid plexus".

Hoidollaa arvioidaan olevan neuroprotective (aivoja suojaava vaikutus).  Jos koetulokset osoittautuvat hyväksi, tehdään seuraavaksi sovellutuksia Parkinsnin tautiin.

Koko ajan tulee uutisia erilaisista hankkeista.  Minulle meni neurotieteisiin usko silloin, kun fyysikkolapseni aloitti väitöskirjatyönsä, jossa hän tutki lääketieteen julkaisuja myeliinistä ja kolesterolista. "Etenkin myeliinin rakenutamista koskevat mallit ja laskelmat olivat luonnonlakien vastaisia."

Voihan se olla niinkin, että nämä myeliinimiehet (ja -naiset) ovat keskineet uusia luonnonlakeja, mutta mikseivät he ole saaneet fysiikan Nobelia?