[quote author=elisabet link=1111331289/0#8 date=1123533483]
ihmeellisistä asioista on kysymys. terveiden aikojen solu- ja molekyylitason tapahtumia palautettaessa voitaisiin kenties jäljittää myös se, missä meillä on mennyt pieleen. mielikuvitukselliselta kuulostaa, eikä ihme, että on vaikeata. [/quote]
Totta. Itse asiassa Briteissä Dolly-lampaan kloonannut professori Ian Wilmut on jo ryhmineen aloittamassa
tutkimusta, jossa munasoluja on tarkoitus "hedelmöittää" siirtämällä niihin harvinaista sairautta (MND) sairastavien ihmisten soluista tuma. Näin saatujen alkioiden kehittymistä seuraamalla tutkijat yrittävät päästä selville sairauden syntymekanismeista. Sanomattakin lienee selvää, että kiistanalaisen hahmon kiistanalainen tutkimusprojekti on herättänyt sikäläisissä tutkijapiireissä runsaasti vastustusta. Etelä-Korealaiset puolestaan ovat jo onnistuneet kloonaamaan terveistä munasoluista ja eri tavoin vammautuneiden ihmisten soluista kantasoluja, joita olisi teoriassa jo mahdollista käyttää räätälöityjen soluhoitojen materiaalina ilman hylkimisreaktioita. Vain tietotaito kliinisestä soveltamisesta puuttuu.
[quote author=elisabet link=1111331289/0#8 date=1123533483]
voi onnistuakin siinä tapauksessa, että vaurioiden aiheuttaja löytyy keskushermostosta. sitä tuskin voidaan vielä rajata pelkästään sinne, koska hormooneillakin näyttää olevan vaikutusta MS-taudin erilaisiin ilmentymiin, mikä tuntuu vielä kaukaisemmalta vaikuttamiselta kuin immunologiset reaktiot. [/quote]
MS-taudin synnyn ja etenemisen syy-seuraussuhteet ovat kyllä tosi visaisia. Stressi- ja sukupuolihormonit ovat ainakin siinä mielessä relevantteja tekijöitä MS-taudissa, että niiden pitoisuudet saattavat vaikuttaa kehon immunologisiin reaktioihin. Kunhan vaan joku osaisi sanoa, onko niillä selvää terapeuttista merkitystä ja jos on, miten niitä tulisi käyttää.
[quote author=elisabet link=1111331289/0#8 date=1123533483]
niin minäkin olen ymmärtänyt, ja luulen, että MS-tautisten aineenvaihduntareittejä pitäisi tuntea laajemmin (kunhan ensin tunnetaan ne terveillä), jotta uuden hermosolukannan istuttaminen omaan ympäristöönsä onnistuisi pysyvästi. [/quote]
Joo, realistisempaa lienee tässä vaiheessa puhua kantasoluista enemmänkin tulevaisuuden hoitomuotona kuin parannuskeinona. Kuten aiemmin tässä ketjussa kuvatussa ruotsalaistutkijoiden Parkinsonin taudin hoitokokeilussa, niin teoriassa MS-taudissakin potilaaseen siirretyistä uusista kanta/hermosoluista voisi ehkä olla terapeuttista hyötyä, vaikka tautiprosessi edelleen tuhoaisi potilaan omia soluja. Jonkun vaan pitäisi ensin keksiä, miten keskushermoston aksonit saadaan kontrolloidusti uusiutumaan.
[quote author=amok link=1111331289/0#9 date=1123577121]
Kun kantasolujen käyttö lopullisesti saavuttaa miljardien maailmanlaajuiset markkinat, on hyvin mahdollista että köyhistä maista aletaan hankkia sikiöitä lääketehtaiden ja tutkijoiden tarpeisiin. Kun taloudellinen hyöty on riittävän suuri, niin etiikka kyllä joustaa tarpeen mukaan. [/quote]
Noinhan siinä voi käydä. Joka tapauksessa tieteen tekemisen eettiset kysymykset tulevat varmasti tässä suhteessa uudelleen arvioitaviksi, kun kaukoidän maat alkavat rulettamaan kantasolututkimuksessa. Siellä kun suhtautuminen aiheeseen näyttää olevan useimpia länsimaita käytännönläheisempi ja tutkimusmateriaaliakin taitaa olla vähintään riittävästi.
Siitä tuli mieleen, että maailmalla keskusteltiin jokin aika sitten paljonkin eräästä kiinalaistohtorista, joka hoitaa rutiinomaisesti länsimaisia ALS- ja selkäydinvammapotilaita abortoiduista sikiöistä otetuilla kantasoluilla. BBC kuulemma näytti aiheesta TV-dokkarin, jonka lähtöasetelma oli herkullinen: siinä seurattiin teksasilaista punaniskajunttia, joka oli mielipiteiltään erittäin uskonnollis-konservatiivinen ja sen myötä tietysti myös abortinvastustaja, hänen matkallaan saamaan apua ALS-tautiinsa Kiinassa abortoiduista sikiöistä.
Erikseen korostettakoon, että hoidon tehosta ei ole olemassa objektiivista näyttöä.