No niin, keskustelu aiheesta voi jatkua täällä, minne se paremminkin kuuluu, mutta kun on ahistunut, masis pukkaa ja hampatakin kiristää, niin se alahuoneen ketju vaan on niin osuva aina kaikelle.
Soitin omalääkärille ja kelaan. Omalääkärille soittoaika perjantaina. Kelassa ystävällinen täti taas antoi hyviä vinkkejä, mitä kannattaisi painottaa valituksessa. Nimenomaan VALITUKSESSA. Kysyin, kumpi tulisi ensisijaisesti kyseeseen, uuden hakemuksen tekeminen vai vanhasta valittaminen. Sanoi yksiselitteisesti, että valittaminen, koska sen käsittelyaika on VAIN 1 kk. Uuteen hakemukseen menee taas uusi parikuukautta. Joillakin täällä oli erittäin virheellistä tietoa kelan valitusajoista. Eivät pidä paikkaansa. Kun tosiaan valitin vammaistukeni suuruudesta, sekin valitus meni läpi kuukaudessa. Ainahan valitus ei mene läpi, mutta yritys ei ole kiellettyä.
Mulla on nyt koottuna hyvia avainsaoja ja -lauseita valituskirjelmää varten, kiitos teidän. Aion silti työstää sen omalääkärin kanssa. Voisin lyödä pienen vedon siitä, että mun oma teksti on painavampaa kuin lääkärien lausunnot. Niin kävi vammaistuenkin kanssa. Minä kun en itse kirjoita lääkärinlausuntoja, niistä ei ikinä tule tarpeeksi painokkaita. Ei neurojen eikä yleislääkärien osalta. Itsetunto huipussaan tässä asiassa!

Kai minä tulen kolisten alas reilun kuukauden päästä, kun tulee uusi hylsy.
Sasalle tosiaan kysymys. Kun sinulla oli todella hyviä avainsanoja, olitko siis korotetun- vai perusvammaistuen vai kummankaan piirissä?
Kysyin lisäksi, olisinko oikeutettu sopeutumisvalmennuskurssille, vaikka saan korotettua vammaistukea. Kelan täti sanoi, että minulla on oikeus hakea harkinnanvaraista kuntoutusta sopparille ja kriteerinä voisi käyttää mm. elämänlaatuasioita. Yritän sitäkin nyt. UGH