Milena kirjoittaa: "Kääk, taas tuli ongelma."
Kelan omilla sivuilla lukee näin:
(* sorry, kopiointi pudotti pisteet/rinkulat noiden listattujen asioiden edestä)
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160801125654EH?OpenDocumentHarkinnanvarainen kuntoutus
Kela järjestää ja korvaa myös muuta kuin lakisääteistä ammatillista ja vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta.Tätä harkinnanvaraista kuntoutusta Kela voi myöntää eduskunnan vuosittain vahvistaman rahamäärän puitteissa.
Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työikäisille, joilla sairaus tai vamma haittaa työkykyä. Harkinnanvaraista kuntoutusta voivat joissain tapauksissa saada myös työelämän ulkopuolella olevat, yli 65-vuotiaat, joiden toimintakykyä ja elämänlaatua voidaan parantaa kuntoutuksella.
Usein harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahamäärällä pystytään järjestämään kuntoutusta vain osalle kuntoutuspalvelujen kohderyhmiin kuuluvista hakijoista. Jos hakemuksesi on hylätty rahamäärän loppumisen takia, voit hakea kuntoutusta uudestaan seuraavan vuoden rahamäärästä. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutuspäätöksistä ei ole valitusoikeutta.
Kuntoutus on yleensä kuntoutujalle maksutonta. Neuropsykologista kuntoutusta Kela korvaa kuitenkin vain niille määritellyn enimmäiskorvausmäärän mukaan.Neuropsykologisen kuntoutuksen enimmäiskorvaukset ovat yleensä terapeutin perimää palkkiota pienemmät, joten voit joutua maksamaan osan kuluista itse.
Harkinnanvarainen kuntoutus voi olla esimerkiksi
yksilöllisiä kuntoutusjaksoja
kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja
ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta (ASLAK-kurssit)
kuntouttavaa hoitoa reumaa sairastaville
neuropsykologista kuntoutusta
työtä helpottavien apuvälineiden korvaamista silloin, kun työnantaja tai terveydenhuolto ei vastaa niiden hankkimisesta.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160801121838EHLääkinnällinen kuntoutus vaikeavammaisille
Kela järjestää alle 65-vuotiaille vaikeavammaisille lääkinnällistä kuntoutusta ja korvaa kuntoutuksesta aiheutuneita kustannuksia. Tarkoituksena on, että kuntoutuksen avulla pystyisit työskentelemään tai selviytymään arkielämän toiminnoista paremmin sairaudestasi tai vammastasi huolimatta. Tavoitteena on työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen.Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus voidaan järjestää kuntoutuslaitoksessa tai avoterapiana. Vaikeavammaisille järjestetään myös kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja.
Vaikeavammaiseksi katsotaan henkilö, jolla
sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu yleistä lääketieteellistä ja toiminnallista haittaa, jonka helpottamiseksi tarvitaan vähintään vuoden kestävää kuntoutusta
haitta on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia tai rasituksia selviytyä jokapäiväisistä toimistaan kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella.
Lisäksi edellytetään, että saat
korotettua tai ylintä alle 16-vuotiaan vammaistukea
korotettua tai ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea
korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea tai
ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisajalta.
Kuntoutuksen saaminen edellyttää aina, että sinulle on tehty asianmukainen kuntoutussuunnitelma julkisessa terveydenhuollossa.
Jos olet sairaanhoidossa
Jos vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus liittyy välittömästi sairaanhoitoon, kuntouttajana on julkinen terveydenhuolto (esim. sairaala tai terveyskeskus). Esimerkiksi jos olet vielä sairaalahoidossa, mutta olet aloittanut kuntoutuksen sairaalassa, kuntoutuksestasi vastaa sinua hoitava sairaala.
Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/040901131221MP?OpenDocumentKuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan kuntoutuksena järjestettäviä kursseja voidaan myöntää vaikeavammaisen lääkinnällisenä, ammatillisena tai harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Kursseihin kuuluvat kuntoutuskurssit sekä sopeutumisvalmennuskurssit, joiden tavoitteet eroavat hieman toisistaan.
Kuntoutuskurssihausta löydät Kelan kuntoutuksena järjestämät kurssit esimerkiksi ajanjakson tai sairauden mukaan lajiteltuna. Kurssihausta löytyvät myös tarkemmat tiedot siitä, kenelle kurssi on tarkoitettu, mitä kukin kurssi sisältää sekä missä ja miten se järjestetään. Kurssihaun tiedoista näet myös, mitä edellytyksiä kurssille pääsyyn vaaditaan.
Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit voivat olla laitos- tai avomuotoisia. Niiden pituus, jaksotus ja sisältö vaihtelevat sairaus- ja kohderyhmän tarpeiden mukaan. Kurssit voivat olla kertaluontoisia tai useammassa osassa toteutettuja. Avomuotoisissa kursseissa kuntoutusta on noin 6 - 8 tuntia päivässä ja kurssilaiset yöpyvät kotonaan. Laitosmuotoisissa jaksoissa on toimintaa myös iltaisin ja kurssilaiset yöpyvät kuntoutuslaitoksessa. Kurssit voivat olla valtakunnallisia tai alueellisia.
Kurssien järjestäjät ovat esim. kuntoutuslaitoksia ja vammaisjärjestöjä. Kelasta saat tietoja eri kurssivaihtoehdoista. Haet kuntoutukseen toimittamalla kuntoutushakemuksen Kelaan, joka tekee kuntoutuspäätöksen kuntoutushakemuksen ja mahdollisen haastattelun perusteella. Kuntoutus on kuntoutujalle maksuton.
Kuntoutuskurssien tavoite
Kuntoutuskurssien tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työ- ja toimintakyvyn parantaminen tai säilyttäminen. Kurssit ohjaavat omatoimiseen kunnon ylläpitämiseen.
Sopeutumisvalmennuskurssien tavoite
Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on parantaa valmiuksia toimia elinympäristössä mahdollisimman täysipainoisesti sairaudesta tai vammasta huolimatta.Tähän pyritään mm. antamalla tietoa sairaudesta ja sen vaikutuksista ja tukemalla selviytymistä sairauden kanssa.
XXXX
Jos saa korotettua vammaistukea tai eläkkeensaajan korotettua vammaistukea kulujen perusteella, ei ole oikeutettu kuin ensimmäiseen eli harkinnanvaraiseen kuntoutukseen, koska ei ole
vaikeavammaisen "statusta".
Vastauksena kysymykseesi, ks. ensimmäisen kohdan lista mitä harkinnanvarainen kuntoutus voi olla. Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta jonka Kela maksaa, suorittavat fysioterapeutit, jotka ovat saaneet Kelan kanssa vuosittain kilpailutettavat sopimukset, eli joka ikiselle fyssarille ei voi mennä jos hänellä ei ole sopimusta Kelan kanssa Kelan korvaamasta kuntoutuksesta.
Kelan etuuden hakijalla on aina edessä viidakko, jossa hän tarvitsee viidakkoveitsen lisäksi hyvät hermot, huippu juristin (tai muuten vain kokeneen ja asiantuntevan ja ajassa olevn neuvonantajan) ja reilusti aikaa ja hermoja täytellä, täydennellä ja valitella asioista, jotka jo perustuslaki hänelle on luvannut antaa.