Olipa onnistunut pyöräily. Tarkoitus oli että pyöräillään jonnekin ja sitten tulen takaisin kotiin paikallisjunalla (ja mieheni pyöräilee). Kun sitten oltiin suuntaamassa kotiin kysyin kuinka paljon tästä olisi matkaa pyöräillä. Mieheni sanoi, että 17 km. Sanoin, että kyllä mä sen jaksan vielä. Eli yhteensä pyöräilyä 53 km (toinen kerta ikinä mulle yli 50 km yhden päivän aikana). Pysähdeltiin kyllä muutamia kertoja vettä juomaan ja ihailemaan maisemia. Voi olla, että huomenna on muutama lihas kipeä.

Kylläpäs on vaikea tottua pehmeästi vaimennettuihin juoksukenkiin. Vieläkään ei ole tullut niillä kympin lenkkiä  vaikka juoksu/hölkkätuntuma on aavistuksen parantunut. Taitaa olla parasta vetää jalkaan vanhat ja kevyet tossut kovemmilla vaimennuksilla ja lähteä tosissaan yrittämään kymppiä viikonloppuna

Aika alusta täytyy taas aloittaa liikunta viikonlopun oksennustaudin takia. Eilen aloittelin kävelyllä ja muutamalla hölkkäaskeleella 4km, mutta lopuksi jalkojen lihakset olivat aika velliä eikä hengityslihaksetkaan toimineet normaalisti. Olisi tarvetta Voice Massagelle...
Tänään pitää päästä kuntosalille ja vahvistaa vähän kaikkia lihaksia. Yläkropassakaan ei ole oikein mitään tukea, ja eilen oli ihan toivotonta pitää käsiä ylhäällä. Joskohan tänään jaksaisi paremmin.

Minä kuntoutan itseäni kesäisin mökillä. Tykkään mysätä kivien kanssa, siinä kun tarvitaan sellaista nopeata hetkellistä voimaa. Hieman pitkäkestoisempaa vaativaa voimaa tarvitaan soran mättämisessä kottikseen ja sen kuskaamisesta paikasta toiseen.
Kylmä keppana maistuu hommaa tehdessä, se käy palautusjuomana. Ei minusta onneksi taida tulla alkoholistia, koska talviaikana en juo montaakaan olutta.

Kävely ja juoksu ei ole mun juttuja, kintut eivät tykkää siitä liikuntamuodosta. Talviaikaan extreme- liikuntamuotoni taitaa olla pilkillä käynti, siinä yläkroppa saa hyvää liikuntaa kairaamisesta.

Kävelin lasteni kanssa miljoonakaupungissa kilometrejä. Oli lämmintä ja raikasta. Yksin olisi ollut mukavampaa. Vanhin poikani kyllästyi ja valitti, jolloin rattaissa istunut kuopuskin kyllästyi. Minäkin valitin asunnossamme. Illalla tein yksin kierroksen kaupoissa.

Ihanaa että tää ketju on voimissaan; se lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen! Tsemppiä kaikille - jos ei liiku kuin sormi, liikuta edes sitä vaikka tuntuisi kuinka turhalta. Nimim diagnoosi 01/2004 and still going strong(ish). Terkkuja kaikille jotka muistaa mut ❤

Heippa kaikille! Olen aloittamassa tai ainakin suunnitellut aloittavani kuntosaliharjoittelun myönnetyn vammaistuen avulla. Tiedän rajoitteeni yliliikkuvien nivelten osalta, mitä saa ja mitä ei kannata tehdä (pienet painot). En ole koskaan käynyt aktiivisesti salilla, ja mietin onko teillä antaa mitään vinkkejä ja kikkakolmosia kyseiseen liikuntamuotoon? Tai onko ylipäänsä mitään huomioon otettavaa? Odotanko, että treenin jälkeen lihakset palautuvat vaiko onko niin justiinsa? Äärirajoille en voi itseäni vetää nivelten takia, vaikka haluaisinkin. Keksisikö joku minulle jonkin iskulauseen, jolla voisin tsempata itseäni ottamaan rauhallisesti?
Hieronnassa mun pitää käydä ennen aloitusta, koska jalat ovat ihan älyttömän jumissa. Minä kyllä venyn ja paukun miten vain, mutta lihakset ovat kuulemma kireät tästä huolimatta. Ovat jäykät ja kosketukselle arat...

Mua jännittää tämä jotenkin ihan turhan liikaa. HELP