...jatkuu osa 4

Jättiannoksisten steroidihoitojen sivuvaikutukset

Kortikosteroidien käyttöön liittyy useita haittavaikutuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia. Niiden yleisyys ja vaikeus ovat suoraan riippuvaisia annoksesta ja hoidon kestosta. Kasvojen punoitusta, nilkkojen ohimenevää turvotusta ja metallinmakua suussa voi esiintyä metyyliprednisoloni-infuusion aikana (Milligan ym. 1987). Hoidon komplikaatioina on kuvattu lisäksi virtsatie- ja hiivainfektioita, yksittäisiä epilepsiakohtauksia, glukosuriaa, vatsaärsytystä, mielialan vaihteluja euforiasta alavireisyyteen, unihäiriöitä, verenpaineen tilapäistä nousua, ihon akne- ja ärsytysmuutoksia ja syvä laskimotromboosi (Compston 1998b). Osteoporoosin esiintymisestä ei metyyliprednisolonihoitojen osalta ole tuloksia, mutta teoreettisesti sen kehittyminen on mahdollista, erityisesti jos pulssihoitoja tarvitaan usein. Reisiluun pään aseptinen nekroosi on hyvin harvinainen komplikaatio, joka kannattaa muistaa tiheään toistuvien steroidihoitojen yhteydessä. Optikusneuriittitutkimuksessa kahdella potilaalla esiintyi vakavia sivuvaikutuksia: yksi sairastui lääkitystä vaativaan vakavaan depressioon ja toinen sai pankreatiitin.
Ehdotuksemme jättiannoksisen metyyliprednisolonihoidon aiheista ja toteutuksesta
MS-potilaalla hoidon aiheita ovat akuutit ja toiminnallisesti hankalat relapsioireet, kuten optikusneuriitti, motoriset pareesit ja pikkuaivojen toimintahäiriöt (ks. tekstilaatikko). Myös lievät oireet, kuten parestesiat voivat olla hoidon aiheena, etenkin jos oireet eivät korjaudu itsestään. Kroonisiin oireisiin, kuten uupumustaipumukseen, metyyliprednisolonista ei yleensä ole hyötyä. Jos MS-tautia ei ole todettu, akuuttia idiopaattista optikusneuriittia ei yleensä tule hoitaa steroidilla. Poikkeuksena ovat ne potilaat, joilla on molemminpuolinen tai vaikea optikusneuriitti, eli näkö on sen tai aiempien näköhermotulehduksien vuoksi heikentynyt. Harkinnan mukaan hoidetaan ne optikusneuriittipotilaat, joilla magneettikuvauksen perusteella on suurentunut riski sairastua MS-tautiin. Ennen hoidon aloitusta olemme seuloneet infektiot määrittämällä CRP-pitoisuuden, perusverenkuvan, kalium-, natrium- ja glukoosiarvot sekä tekemällä virtsan seulontatutkimukset. Hoitoa edellyttävän infektion – esimerkiksi virtsatieinfektion – yhteydessä hoito voidaan aloittaa antibioottisuojassa. Annamme yleensä 1 g metyyliprednisolonia / 500 ml NaCl, 3–4 tunnin infuusiona kolmena perättäisenä päivänä. Hoidon pituus voi vaihdella kolmesta neljään päivään tilanteen vaikeuden mukaan. Osa potilaista hyötyy enemmän pidemmästä hoidosta, jolloin lääkettä infusoidaan vielä 500 mg neljäntenä ja viidentenä päivänä. Pidemmästä hoidosta hyötyvät myös ne potilaat, jotka aiemman kokemuksen perusteella ovat hyötyneet enemmän viiden päivän hoidosta. Laskimonsisäistä hoitoa voidaan myös jatkaa 2-3 viikon mittaisella oraalisella, pienenevin annoksin toteutettavalla lääkityksellä, mutta tutkimustuloksia tällaisen jatkohoidon merkityksestä ei ole olemassa. Vatsaärsytysoireiden hillitsemiseksi infuusiopäivinä annetaan suojalääkitykseksi esimerkiksi nitsatidiinia, lansopratsolia tai ranitidiinia. Hoidon jälkeen tarkistetaan perusverenkuva, kalium-, natrium- ja glukoosiarvot, CRP-pitoisuus ja virtsan sedimentti. Hoidon aikana seurataan verenpainetta ja sydämen toimintaa. Jos verenpaine nousee merkittävästi (esim. 170/100 mmHg), infuusio lopetetaan. Jos ilmenee bradykardia (syketaajuus alle 40), hidastetaan ensin infuusionopeutta, ja tarvittaessa voidaan antaa atropiinia (1 mg suoneen). Jos lisälyöntejä esiintyy harvakseltaan, ei toimenpiteitä tarvita. Jos niitä on paljon, hidastetaan infuusionopeutta. Joskus toimenpide voidaan joutua keskeyttämään, jos lisälyöntejä esiintyy paljon. Tavallisesti potilas kotiutetaan heti infuusion jälkeen. Sivuvaikutuksia saattaa esiintyä vielä viikon ajan lääkityksen jälkeen. Hoidon kustannukset TAYS:ssa ovat 1 450 mk päivältä. Tämän suosituksen mukaisesti olemme hoitaneet MS-relapseja sairaaloissamme jo useita vuosia, eikä vakavia komplikaatioita ole esiintynyt. Hoito on turvallista myös polikliinisesti annettuna. Potilaan elämän ensimmäinen pulssihoitojakso on kuitenkin syytä tehdä osasto-olosuhteissa siedettävyyden selvittämiseksi.

Mulla ei ole tiettävästi tullut kortisonista sivuvaikutuksena kuin vatsakipua-sain Ranimexin-unettomuutta-sain Imovanen-ja viimeksi yllättävästi kotiin pääsyn jälkeen kamala itkukohtaus ja toisten ihmisten pelko.

Annie62, en ole ennen kuullutkaan, etta sairaalatiputuksen jalkeen jatketaan viela tableteilla, kuinka kauan ja millaisella annostuksella?
Kortisonipulssin arviointia mielestani jonkin verran vaikeuttaa sekin, etta kun on samalla pahenemisvaihe meneillaan, niin on vaikea tietaa, mika vaiva on perustautia ja mika kortisonia.

Minulla vatsavaivat on sopivalla laakityksella kyetty pitamaan poissa. Mita laakitysta Sina sait siihen?

Minulla pulssien lopputulos on niin hyvä että en ota pulttia oireista:
- ensin menee lujaa (leijailua jossain), sitten on pinna tosi tiukalla
- hirveä vatsaväänteet jotka kuulemma on harvinaisia. Hyvä lääke löytyi
- 10 v sitten silmäklinikalla käytettiin tablettimuodossa laskevaa annosta n. 11 pv mutta viime vuonna neurolla ei käytetty (HUS)
- tablettikuurin jälkeen oli monta vuotta kortisoniposket (pullukat), pelkän IV-pulssin jälkeen ei mielestäni tullut.
- eka kerran jälkeen olen viettänyt yöt kotona pulssihoidon aikana hana kädessä.

[quote author=great_has_been  link=1018607483&amp/0#4 date=1018628839]
Annie62, en ole ennen kuullutkaan, etta sairaalatiputuksen jalkeen jatketaan viela tableteilla, kuinka kauan ja millaisella annostuksella?
Kortisonipulssin arviointia mielestani jonkin verran vaikeuttaa sekin, etta kun on samalla pahenemisvaihe meneillaan, niin on vaikea tietaa, mika vaiva on perustautia ja mika kortisonia.

Minulla vatsavaivat on sopivalla laakityksella kyetty pitamaan poissa. Mita laakitysta Sina sait siihen?

[/quote]

Anteeksi etten ole aikaisemmin vastannut - ei aina kerkiä lukemaan.
Olen aina saanut pulssin jälkeen tabletti hoidon perään. Lääkärit katsovat, että tiputus on liian rajua lopettaa sellasenaan, joten tableteillä jatketaan. Ekana päivänä Solomet 24mg, sen jälkeen joka toinen päivä 4mg vähemmän ja sitä rataa.
Närästykseeni olen kyllä aina saanut lääkettä, mutta mahani oireilee niin rajusti ettei sekään auta. Oloni olisi varmaan tosi kurja jos en söisi lääkettä. Lääkkeenä olen saanut viimeksi Nexiumia sitä ennen Lanzoa. Tabletti päivässä.
Mutta kaipa se niin on, että jos lääkäri taas katsoo että kortisoonia voi taas antaa niin kaipa se on otettava. Nyt olen vain oikeen hiljaa ja käy säännöllisesti Gammagard tiputuksessa, joka ihanan oireeton verrattuna kortisooniin.

Taas menee 'väärän' otsikon alle, etsin g_h_b;n juttua: milloin ja koska pulssiin jne.
Olin eilen TYKS:ssä oli oikein aika neurologille ja sanoin, että nyt on pulssin paikka. Olisin siis itse halunnut, mut ei suostunu. Sanos kliinisen tutkimuksen jälkeen, että katsotaan muutama päivä. Katotaan ny sit. Mää vaa ajttelin, et:
Kui? Mulki kuuluis. Määki tartte. Muljaa, muljaa.
Kui ei mulkukka koskamittä? Kui?  

Voimattomuutta ja tunnottomuutta läikittäin reisissä ja pohkeissa ja tajuton fatiikki sekä se, että ei saa rakkoa tyhjäksi kerralla. Alkoi ma-iltana, oli muka liian aikaista alottaa pulssia. Lisäksi olin nukkunut ja levännyt erittäin hyvin eikä niitä oireita silloin ke-aamuna 8.15 ollu nii kauhian pal. Olispa ollu J-P E, mutku ei. No olen tänään lääkinnyt itseäni 'pulssihoidolla' ja olen nyt niin väsynyt, että painu tästä 105 leviään sänkyyni. Katotaan ny sit, pääsenkö mä sinne 'Pulssiin' (Humal(a)istenkadulle, ai misä, no Turuus. Koht mää en nääkkä mittä. 8)

Tässä Solomet (Orion) kortisonilääkkeen haittavaikutukset + farmakologiset ominaisuudet suoraan Pharmaca Fennicasta. Kortisonipulssissa käytettyjä tuotteita on varmasti useita. Tässä yksi kotimainen tuote. Mulla ei ole varmuutta käytetäänkö tätä MS:n hoidossa. Korjatkaa jos olen napannut väärän tuotteen !!  En edes yritä "suomentaa" tätä lääkärislangia. Noita mahdollisia haittavaikutuksia ei pidä säikähtää. Kortisonipulssin edut ovat varmasti moninkertaiset mahdollisiin haittoihin nähden !

SOLOMET (ORION PHARMA)

Vaikuttava-aine: metyyliprednisoloni
Lääkemuoto: Tabletti, depotinjektio ja injektio-/infuusiokuiva-aine.

Haittavaikutukset: Metyyliprednisolonilla on samoja haittavaikutuksia kuin muilla glukokortikoideilla. Sillä ei juuri ole elektrolyyttitasapainoa muuttavaa ja verenpainetta kohottavaa mineralokortikoidivaikutusta. Lyhytaikainen suuriannoksinenkin metyyliprednisolonihoito on yleensä haitaton. Systeemisessä suuriannoksisessa pitkäaikaishoidossa haittavaikutuksia esiintyy usein. Metyyliprednisoloni aiheuttaa suurina annoksina pitkään käytettäessä lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa, minkä vuoksi stressi, kuten leikkaus tai infektio, voi aiheuttaa hypotensiota, hypoglykemiaa ja jopa kuoleman, jollei steroidiannosta lisätä stressiin sopeutumiseksi. Glukokortikoidien keskeytysoireyhtymä seuraa pitkäaikaisen steroidihoidon äkillisestä lopettamisesta. Oireina voi esiintyä mm. kuumetta, lihas- ja nivelkipuja, voimattomuutta, pahoinvointia, kohonnutta kallonsisäistä painetta ja hypotensiota. Suuriannoksinen metyyliprednisolonihoito aiheuttaa Cushingin oireyhtymän oireita: kuukasvoisuutta, rasvan kertymistä niskaan, mustelmaherkkyyttä, ekkymooseja ja strioja. Kortikosteroidit lisäävät infektioalttiutta ja voivat peittää infektion oireet. Ne hidastavat kudosvaurion paranemista ja arvenmuodostusta. Osteoporoosia ja diabetesta esiintyy jopa 50 %:lla kortikosteroidihoidossa. Lisäksi esiintyy harmaakaihia, kohonnutta silmänpainetta, aseptista luunekroosia, munuaiskiviä, lihasheikkoutta, ihon ohenemista, tromboositaipumusta, hyperlipidemiaa ja lisääntynyttä ruokahalua. Mahahaavan riski lisääntyy hiukan kortikosteroidihoidossa.

Suuriannoksinen kortikosteroidihoito voi aiheuttaa psyykkisiä sivuvaikutuksia, kuten masentuneisuutta, psykoottisuutta ja unettomuutta. Se hidastaa lasten kasvua, heikentää siemennesteen laatua ja voi aiheuttaa amenorreaa. Metyyliprednisolonin on kuvattu aiheuttaneen allergiaa ja anafylaktisia reaktioita. Laskimonsisäisesti annettu metyyliprednisoloni voi aiheuttaa bradykardiaa ja verenpaineen laskun. Kortikosteroidien paikallinen käyttö ja lihaksensisäinen annostelu voivat aiheuttaa injektiopaikan kuumotusta ja kipua, pigmenttimuutoksia, ihonalaiskudoksen atrofiaa ja steriilejä paiseita.

FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET:
Farmakodynamiikka: Farmakoterapeuttinen ryhmä: Glukokortikoidit. ATC-koodi H02AB04.
Metyyliprednisoloni vaikuttaa muitten glukokortikosteroidien tapaan sitoutumalla soluliman steroidireseptoreihin. Sen vaikutuksia välittää suurelta osin lisääntynyt lipokortiinisynteesi. Glukokortikoidit vaikuttavat katabolisesti erityisesti lihaskudoksessa. Ne vähentävät lymfokiinien ja eikosanoidien tuotantoa, pienentävät imukudoksen määrää ja vaikuttavat immuunivastetta heikentävästi ja anti-inflammatorisesti tulehduksen syystä riippumatta. Ne myös vähentävät fibroblastien aktiivisuutta ja arvenmuodostusta. Glukokortikoidit vähentävät kortikotropiinin eritystä ja lamaavat aivolisäke-lisämunuaisakselia. Metyyliprednisolonilla ei ole merkittävää mineralokortikoidivaikutusta. Painoyksikköä kohti metyyliprednisolonin glukokortikoidivaikutus on viisi kertaa niin voimakas kuin hydrokortisonin. Metyyliprednisolonin 40 mg:n kerta-annoksen jälkeen kortikotropiinin eritys estyy noin 1,5 vuorokaudeksi. Vähäisen mineralokortikoidivaikutuksensa vuoksi metyyliprednisoloni sopii myös hypertensiivisten ja sydämen vajaatoimintaa sairastavien steroidihoitoon.
Farmakokinetiikka: Suun kautta otetun metyyliprednisolonin biologinen hyötyosuus on yleensä > 80 % mutta voi suuriannoksisessa hoidossa laskea 60 %:iin. Metyyliprednisolonin huippupitoisuus saavutetaan 1-2 tunnissa suun kautta annostelusta ja 2 tunnissa metyyliprednisoloninatriumsukkinaatin lihaksensisäisestä annostelusta. Metyyliprednisoloniasetaatti imeytyy verenkiertoon nivelestä noin viikon ja lihaksesta 2-3 viikon ajan. Metyyliprednisolonista sitoutuu plasman valkuaisiin 77 %, transkortiiniin sitoutuminen on vähäistä. Metyyliprednisolonin jakaantumistilavuus on 1-1,5 l/kg. Metyyliprednisoloni metaboloituu inaktiivisiksi metaboliiteiksi. Sen puhdistuma on 6,5 ml/kg/min ja puoliintumisaika keskimäärin 2,5 h. Anti-inflammatorisen vaikutuksen puoliintumisaika on 18-36 tuntia. Virtsaan erittyy muuttumattomana n. 5 %. Metyyliprednisoloni läpäisee istukan ja erittyy maitoon. Metyyliprednisoloni on dialysoitavissa.