Mayo-klinikan tutkijat tekivät 2005 pienimuotoisen fatiikkilääke tutkimuksen. Tuo tutkittava lääke osoittautui yllättäen tehokkaaksi fatiikin suhteen. 30:lle tutkittavalle, (joista puolet sai plaseboa) tehtiin kyselyjä lääkkeen vaikuksista. Jännää tässä on se, että tuo lääke oli vanha tuttu; aspiriini. Tutkimuksessa käytetty päiväannos oli 1300 mg. Tutkijat eivät ottaneet kantaa miksi aspiriini vaikutti fatiikkiin positiivisesti.

Lainausta

A 2005 study done by researchers at the Mayo Clinic pointed to evidence that aspirin may help reduce fatigue in patients with multiple sclerosis
...
In this crossover study, a daily dose of 1,300 mg of aspirin was tested against a placebo in 30 patients. The effects were evaluated using the Modified Fatigue Impact Scale (MFIS), which is a self-reported measure of fatigue using interviews with patients about fatigue levels and impact of fatigue on daily activities.
People taking the aspirin scored significantly better on the MFIS than those on placebo. The mechanism for aspirin in reducing fatigue is unknown.

According to Dr. Wingerchuk, one of the lead investigators, the results of aspirin treatment for fatigue were similar to those achieved by Symmetrel, which is about 40% effective in relieving MS fatigue in some studies

lunttaus wikipediasta, aspiriini:
Asetyylisalisyylihappo ohentaa verta, joten sitä voidaan käyttää ehkäisemään veritulppia. Verta ohentavan vaikutuksensa vuoksi monet veritulpille alttiit henkilöt nauttivat säännöllisesti ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa (verensä ohentamiseksi) asetyylisalisyylihappoa. Asetyylisalisyylihapon ehkäisevä vaikutus veritulppien muodostumisessa perustuu siihen, että se estää erästä tromboksaani A2:n muodostumiseen osallistuvaa entsyymiä toimimasta

Hei Sea,
mullekin kirjoitettiin Atarinia v. 2006 fatiikkiin, mutta mun kohdalla se ei toimi. Mulle tulee siitä pöhnä, ja olo on entistä väsyneempi. Voi olla, että pää tottuis siihen muutamassa viikossa, mutta mä en voi olla pökkyrässä kahta viikkoa, saati edes kahta päivää (ku on pienet lapset).

Oon silti testaillut Atarinia aina silloin tällöin, koska huomasin kivan sivarin. Se auttaa ihan mahtavasti jalkojen spastisuuteen, nilkat sujuu ja jalat tuntuu kaikkinensa terveiltä. Harmi, että niitä ei saa yhtä aikaa, siis keppeitä kinttuja ja virkeää päätä.

Neuro totes muuten reseptiä kirjoittaessaan, että Atarin on vanha ms-lääke; toisille se ei vaikuta ollenkaan ja toiset ei suostu elämään ilman sitä.
Täälläkin on sakkia jolla se toimii fatiikkiin, harmi, että mä en kuulu niihin.
Toivotaan kuitenkin, että se auttaa sua  

Oon tässä kyllä miettinyt, et pitäisköhän tässä loman aikana pitää taas uus Atarin-kokeilu, jos ei muuten, niin huomatakseni jälleen kerran, ettei se sovi mulle  
Se kevytkenkäisyys kyllä houkuttelee, ku näitten jäykkäpökkelöitten kanssa liikkeelle lähteminen on välillä aika könyämistä.

Atarinilla voi muuten yrittää torjua sikainfluenssaa (tästä oli ketjukin joku aika sitten).

Sea kirjoitti on 07.07.2009 - 22:30:38:



Mulla sivuvaikutuksena oli nälän tunteen puute (jee!!!) ja lievää seksuaalisen halun kasvua. (penteles, se ei oo kivaa jos kohde puuttuu...)

Muuten tuntui mulle sopivan, ei ollut pöhnää ja pää tuntui toimivan paremmin. Mutta laitoin sen kesätauolle, jottei tehot hiivu, aloitan taa syksyllä kun menen töihin.

Toivon mukaan sulle löytyy apuja siitä

Päivitystä mun Provigil-kokeiluun.
Olen nyt käyttänyt Provigilia reilun kuukauden. Aluksi otin 1*100mg päivässä. Pian nostin annoksen kahteen.
Tällä hetkellä käytän useimpina päivinä maksimia, eli aamulla 2 ja iltapäivällä 1.
Jotenkin tuntuu, että lääkeen teho alkaa hiipua. Siis kyllä se edelleen auttaa pahimpaan fatiikkiin, mutta vaikutus ainakin tuntuu heikommalta.
Yhden napin vaikutus kestää mulla maksimissaan 6 h, yleensä vain 4-5 h.
Yöunen laatu on kyllä selkeästi parantunut. Herääminen vain on yhtä tuskaa. Puoli litraa kahvia ja 200mg modafiniilia kyl karistaa pahimman kooman reilussa puolessa tunnissa.
Tasapainohäiriöt mulla on viime aikoina lisääntyneet, mutta en osaa sanoa onko lääkkeellä vaikutusta asiaan.
Täytynee kokeilla pientä taukoa jos olosuhteet sen sallii.
Kallis on lääke, mutta en kyllä luopuisi. Sen avulla selviän päivistä (rimaa hipoen, mutta kuitenkin). Lääkekatto tulee onneksi kohta vastaan, joten sittenhän se hinta muuttuu kohtuulliseksi  

Samalla kaavalla menee spastisuus kuin sullakin hiluna, eli aamut on ihan kaameita. Hiihtelen kesät-talvet aamu-villasukissa ennen kuin nilkat sujuu sen verran että voin askeltaa kunnolla. Kun istun, niin liikkeelle lähtiessä on aina muutama tönk tönk-askel.

Kun matkustaa autolla pitempää matkaa (siis useita tunteja), pitää alkaa pyöritellä nilkkoja jo pari kilometriä ennen päätepistettä. Jos könyää autosta ulos ilman veryttelyä, on nilkat ihan betonia. Jos on kuskina, niin jalat ei oo ihan niin pahat, siinä ajaessa tulee kuitenkin liikuteltua kinttuja jonkun verran.

Spastisuus liittyy aina siis istumiseen/nukkumissen ja siitä liikkeelle lähtöön. Kun pääsen liikkeelle, niin vaiva unohtuu. Ja onneksi ne pari ekaa askelta on vaan hankalia (ja aamulla pari ekaa minuuttia). Samanlainen spastisuus vaivaa myös selkää, jos istun huonossa asennossa, niin nousen aivan linkkuveitsenä ylös, ja suoristun vasta muutaman askeleen jälkeen.

Atarin auttaa tosiaan spastisuuteen, jalat tuntuu ihan käsittämättömän kevyiltä ja notkeilta. Liikkeelle lähtiessä meinaa mennä nokalleen, ku jalat onkin yllättäen joustavat, eivätkä menekään tönköiksi. On se jännä miten tähänkin vaivaan on tottunut! Siis, että se tönkköys on jo niin arkipäivää ettei sitä pidä minään. Ja kuinka se Atarinin avulla saatu "normaalijalkaisuus" (sikäli mikäli sekään on normaalia) tuntuu ihan oudolta. Siinä olotilassa käväisee kyllä mielessä, että tämmöistähän se oli ennen...

Päätän aina, että nyt mä kyllä kokeilen kunnon kuurin Atarinia ja totutan pääni siihen vaikka väkisin. Mutta luovutan jo 2-3 (sohvalla maatun) päivän jälkeen. Fatiikki pahenee, enkä saa mitään tehdyksi...

...selästä vielä, mulla se heikko kohta on alaselässä, jäykkyys ja kipu iskee kämmenen kokoiselle alueelle. Jalkojen spastisuuteen ei liity selkeää kivun tunnetta (paitsi joskus makoillessa tuntuu hermokipua mutta se on taas ihan eri tarina).

Tuo Atarin-kokeilu on hankala juttu. Arkena (siis töissä) ei voi ajatellakaan, että pystyisi hoitamaan kaikki työ- ja kotiasiat lääkepöhnässä. Ja lomalla taas ei halua tuhlata yhtään päivää tokkurassa hortoilemiseen.
Kele.