Minulla PEF-arvo on tavallista matalampi kuin mitä se ikäiselläni ja kokoisellani pitäisi olla.

Neurologi sanoi mullekin että monella mäsällä on hengitysvaikeuksia . Ja toinen mitä sanoi että usein mäsä ja astma jollakin tapaa kulkevat käsi kädessä ... mielenkiintoinen pointti. Ehkä näin on tai sitten ei, mutta näitä hengitysvaikeuksia on mullakin ja kaikki ei todellakaan johdu astmasta. Astma -kohtaus ja mäsän aiheuttama hengästyminen on aivan erilaisia, kokemusta on  

Jo kouluaikana keuhkojen tilavuus oli lähes puolet pienempi kuin muilla. Hengittäminen on ollut aina työlästä ja olen saanut tehdä paljon harjoituksia sen eteen. Voice Massage –hoito auttoi jonkin verran. Hankalinta on aina ollut rasituksessa nenän kautta hengittäminen. Hengästynyt en ole, kunto on aina ollut aika hyvä, mutta lenkeillä huomaan kulkevani usein suu auki saadakseni hengitettyä. Sukeltamaan en ole lukuisista yrityksistä huolimatta koskaan oppinut ja syynä on ilmeisesti juuri hengitystekniikka, mikä ei ole samanlainen kuin terveillä ihmisillä. Astmaa tai allergiaa ei ole.

Fanny kirjoitti on 20.08.2009 - 14:57:09:


Muistan, kun meillä mitattiin koulussa keuhkojen tilavuus, olin n. 14 v. Mulla oli meidän luokan pienin tilavuus.

Osaan kyllä sukeltaa lyhyitä matkoja, mutten osaa uida niin, että puhaltaisin nenän kautta ilmaa ulos, kuten rintauintiakin kai pitäisi. Ylipäätään en saa edes paikallani puhallettua nenästä ilmaa veden alla.

Ai puuskuttaako, Kyllä. Välillä ei ja taasen toisinaan on todella vaikeeta. Minulla ei ole diagnoosia, mutta oireita riittävästi. Tämä hengitysvaikeus ja hengästyminen olivatkin ensimmäisten joukossa. ylämäet vaikeita pitää levätä välillä, jos kovasti alkaa hengitys  takkuilemaan Ensin alkaa keukojen seuduilla kihelmöimään ja puristamaan ja sitten hengitys vaikeutuu. Pahimmassa tapauksessa tulee mukaan voimakkat kakomiset, "oksentelupakkoliikkeet" ja pallea kivut. Levähdys auttaa. Parikertaa kuussa ottaa pahasti, oireet niin sanotusti nousee esille , niillä oireilla kun on lähes tasainen kierto.
Voimakkaassa kohtauksessa ei saa puhutuksi tai jos puhuu puhe tulee puurona. Enään en hermostu tilanteessa vaan keskityn olelliseen eli hengittämiseen. Mieheni huomaa sen ensin koska rouvalla alkaa taas puuskuttamaan, ja käsky käy, että levähdä välillä että otetaans aikalisä.
Tutkittu ja hutkittu on , viimeksi lääkäri sanoi, että rouva opettelee vaan hengittämään, ettei tarvitsisi hyperventiloida. Olen kerran käydessäni allergiasairaalassa ( mäenpäällä ), saanut voimakkaan kohtauksen ja sain happiviikset, helpotti , mutta jälleen kotiin vai, vaikka olo oli niin huono että ei edes jalat kantaneet kunnolla.
Moi hengitellään ja nautitaan kesän lopusta.