Neurologinen haitta yhteydessä hapenottokykyyn

Hapenotto kuvastaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa ("fyysinen kunto"). Kunnon ylläpitäminen vaikuttaa myönteisesti toimintakykyyn ja yleiseen terveydentilaan.

Maskun Neurologisessa Kuntoutuskeskuksessa käynnistyi vuonna 2001 tutkimus, jossa selvitetään fyysisen harjoittelun vaikutuksia MS-tautia sairastavilla. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kelan kanssa. Ensimmäisen osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää hapenottokyvyn, neurologisen haitan ja liikunta-aktiivisuuden välisiä yhteyksiä.

Tutkimukseen otettiin 95 lievää tai keskivaikeaa MS-tautia sairastavaa henkilöä. Heistä 92 suoritti hyväksyttävästi rasituskokeen polkupyöräergometrillä. Hapenottokyky oli tutkituilla alhaisempi kuin terveellä väestöllä, vaikka peräti 84 %:lla oli varsin lievä neurologinen haitta (ns. EDSS alle 4.0). Mitä enemmän MS-oireita oli, sen alhaisempi oli hapenottokyky. Liikunta-aktiivisuudella ei ollut - hieman yllättävästi - yhteyttä hapenottokykyyn.

Tutkimuksen perusteella liikuntaohjelmia MS-tautia sairastavalle suunnittelevan on hyvä tietää, että tämän hapenottokyky on suurella todennäköisyydellä alentunut jo sairauden lievässä tai varhaisessa vaiheessa. Siten hapenottokyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen tähtäävässä liikunnassa tulisi ensisijaisesti painottaa liikunnan säännöllisyyttä ja kestoa ja vasta toissijaisesti tehoa.

ANDERS ROMBERG
tutkijafysioterapeutti
Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus

Romberg A, Virtanen A, Aunola S, Karppi S-L, Karanko H, Ruutiainen J. Exercise capacity, disability and leisure physical activity of subjects with multiple sclerosis. Multiple Sclerosis 2004; 10:212-218