Heih vaan kaikki.

Olen iloinen siitä että pääsen tervehtimään teitä mukavia ihmisiä taas pitkästä aikaa.

Muuten en sitten olekaan iloinen.
Kuten toivottavasti signatuuristani näkyy, minulla EI ole MS-diagnoosia. Edelleenkään. Eikä mitään muutakaan neurologista diagnoosia. Psykiatria antanut kyllä jos jonkinmoista tiaknoosiva jeeeeeeeeeee

En ole mitään neurologista diagnoosia pitkään aikaan kaipaillutkaan, neurologisesti olen ollut piiiiiiiiiitkän aikaa kutakuinkin oireeton. Muistaakseni. Kyllä luulen olleeni joo.
Nyt on sit tullu kaikenlaista tässä... Luulin että se on joku hallusinaatio kun jo n. 2 kk sitten alko maalitäplät yms seinässä liikkumaan, eka luulin että hämyhäkki se siinä kävelee ja katoin lähempää niin eihän se ollukaan kun sellanen kolo siinä seinässä. Alko siis maalitäplistä ja koloista, nyt liikkuu IHAN ja AIVAN kaikki mitä vähänkin pitempään katson. Myös asvaltti näyttää liikkuvan, roskapönttö näyttää kasvavan (venyvän ylöspäin), pysäköity auto "liikkuu", liikennemerkki "heiluu" jne jne jne jne. Nyt oon myös huomannu että katse ei kohdistu kunnolla vaan katson ikäänkuin objektin "läpi". Niin siis en tätä ihan kaikkea ole psykiatrille kertonu mutta suurinpiirtein ja se sano että mee optikolle tai silmälääkärille, ei kuulosta psyykkisperäiseltä. (anteeks mut miten optikko voi auttaa näköhäiriössä muutaku sanoo et mee silmälääkärille?????

)
Sit on kaikkee muutaki. Jotta että jaksaisitte lukee tän loppuun asti laitan ransk. viiv.
- suu tuntuu oudolta ja kieli, vas. leuka tod. kipee
- vasen jalka tuntuu oudolta, ikäänkuin ei olisi ihan elossa, ei nyt laahaa mutta kuitenkin
- vasen käsi(varsi) tuntuu jotenkin kuolleelta
- joskus kun olen polvet suorassa esim. makuulla tuntuu että jalat ois koukussa +muutenkin välillä tuntuu että jalka/jalat ois eri asennossa kun missä ne oikeesti on
++todella omituinen episoodi yksi yö, tuntui kuin oikea jalka olisi ollut vasemman paikalla ja vasen oikean paikalla. Aivan järkky tunne

- tunne että elämällä ei mitään merkitystä (en tarkoita masennusta vaan enemmänkin filosofista/eksistentialistista kriisiä).
+hengellisiä kokemuksia ilman että niitä olen hakenut
- oltuani erossa lemmikeistäni (jyrsijöitä) abaut 2 vrk minusta tuntui kuin en enää tuntisi niitä, ovat eri persoonia ja lisäksi niiden silmät ovat alkaneet näyttää pelottavan tuijottavilta, "psykokatse" (järjellä ymmärrän että ne ovat ihan tavallisia lemmikkieläimiä mutta silmät sanovat toista)
- lievää silmänliikuttelukipua oik.
- pimeässä ja välillä muutenkin kaikki näkyy "sähköisenä", pimeässä erittäin rakeinen näkymä
Ei nyt tuu muuta mieleen. Osa saattaa olla psyykkistä mutta että kaikki olis psyykkistä niin olisin kyllä aika seinähullu. Tässäkin kun näitä kirjottelin tuli itellenikin sellanen vaikutelma että hyvin epämääräsiä oireita jne. Mutta kun ei näille oikein löydy sanoja!!!!!!!!!!!!!!!!!! Varmaan täällä ymmärretään (kiitos ihQt) mutta mul on sellanen fiilis et lääkäriin lähen vasta pää kainalossa... koskapa silloin kun sitä MS:ää joskus alettiin mulla epäillä olin itse ensimmäinen joka sitä epäili, lääkärit piti luulotautisena tietty!! Yhen omalääkärin, yhen neurologin ja yhen MS-hoitajan vastaanotoilta (siis 3 eri krt) lähin todella loukattuna ja kyyneleet valuen.

Siks ei huvittais mennä silmälääkäriinkään JOS sattuis niin että se haluis lähettää jatkotutkimuksiin. Siis jos. Se oliski kun ei tarvis ite rukoilla

. Ei vaan, tällä krt en tiiä menisinkö jatkotutkimuksiin koska en tod jaksa sitä enää että "ei täytä kriteereitä" eli "painu vaivoines takas psykiatrian puolelle ja PYSY SIELLÄ"

Kiitos kuulemiin.
Uni