Mulla on työpaikan vaihto edessä. Oon ollu vuorotteluvapaasijaisena ja se loppuu pian. Yks uusi paikka on jo kiikarissa mutta... Työssä on vaatimuksena hyväksyttävä selvitys terveydentilasta. Mun terveydentila on tällä hetkellä varsin mainio eikä missään nimessä vaikuta kyseiseen hommaan millään tavalla. Siis tällä hetkellä. Mut mitä tahansahan voi tapahtua. Mun tää sijaisuus on ollut vähän vastaavaa puuhaa eli ei pitäis olla epäselvää että kykenen fyysisesti hoitamaan homman. Mut mun kysymys on et pitäiskö sairaudet kertoa jo haastattelussa? Siis kun jo ilmotuksessa sanotaan että selvitys vaaditaan (kaupungin hommissa vaaditaan kai tosin kaikissa). Jotenkin tuntuis tyhmältä ottaa jo haastattelussa asia esiin. Eihän musta muisteta muuta kun et ai se oli se ms-tautinen suolistosairas. Pätevämpi tyyppi löytyy siinä vaiheessa varmaan aika helposti. Toisaalta taas en haluis tietosesti pimittääkään tietoja kun vakituinen työ kuitenkin kyseessä. Mut mun mielestä mun sairaudet ei pitäis olla valintaan vaikuttava asia mut oonko mä oikee ihminen sitä arvioimaan?

Joo, samat on aavistukset kuin Milenalla. Haastattelijoille voi sanoa, että terveydentila on normaali, mutta kun pyydetään lääkärintodistusta työpaikkaa varten, ei mitään kannata salata. Lääkäri sitten päättää, oletko terveydeltäsi sopiva tehtävään, hän ei työnantajalle sen enempää kommentoi sairauksiasi. Tai jotain siihen suuntaan. Korjatkaa ihmeessä, jos tuli virheellistä tietoa.

Punapää kirjoitti on 16.01.2013 - 19:15:54:


Jos sinun ei tarvitse omatoimisesti mainita, saatat joutua kiusalliseen tilanteeseen, jos haastattelija kysyykin sitä (siis jos hn ei liiton mukaan näin saisi tehdä, tarkista tämäkin).

Minulta kerran yhdessä haastattelussa (mies)haastattelija kysyi näillä sanoilla: "Tämä on kyllä melko henkilökohtainen kysymys, mutta mites noi lapset..." (minullahan ei vielä ole)

Vastasin vain, että aivan, se on kyllä melko henkilökohtainen kysymys. Enkä mitään muuta. Paikka oli mun jopa tämän jälkeen.

Onnea haastatteluun! Eikä työnantaja voi muutenkaan tietää etukäteen mitä kenellekin sattuu, ei epilepsia tai mäsä tai syöpä kysy sopiiko tää nyt työantajalle.

Nyt peukut pystyyn. Tänään haastattelu uuteen vakiduuniin. Kuusi hakijaa haastatellaan. Olisin pätevä ja sopiva hommaan. Jännittää kuitenkin.

Työpaikkaa kannattaa tosiaan vaihtaa jos muuttujat ovat kohdallaan, itse olen tehnyt sen jo kaksi kertaa dg:n aikana -en ole antanut MS:n olevan ratkaiseva muuttuja. En usko olevani eläkevirassa vieläkään, vaan tarina jatkuu aikanaan.

Olin 14v Nokialla, kunnes Nokia ajoi Linux-kehityksensä alas. Otin lähtöpaketin ja hain omaa kokemusta vastaavaan paikkan toisessa firmassa. Työsuhde sitten katkaistiin 2kk koeajan jälkeen. Selitys oli, että "emme pystyneet integroimaan sinua yritykseemme".

Nyt mietin, olenko liian vanha (44v on lähellä saattohoitoikää IT-alalla), hidas (näköongelmat hidastavat lukemista ja työntekoa) vai kömpelö (firmassa pelattiin jatkuvasti pöytätennistä, paitsi minä).

Mutta potkujen jälkeen 3 ex-kolleegaa on ottanut yhteyttä ja kysyneet, mitä mieltä olen tuosta uudesta firmasta. On tuntunut tosi hyvältä antaa täysilaidallinen palautetta. Ehkäpä siellä uudessa firmassakin aletaan kohta ihmetellä, kun hakijoita on vähän.

Mutta nyt pitäisi hakea muihin paikkoihin. Minua pelottaa juuri tuo huonosta näöstä osittain johtuva hitaus. Tuntuu vielä, että monet tarjolla olevista paikoista ovat kännyköiden ja tablettine graffikkapuolella, jossa näkeminen pieneltä ruudulta korostuu. Kun näissä koodaushommissa pitäisi vielä olla saamarin nopea ja tehokas ja osata kaikki valmiina ilman lisäkoulutusta.

Harmi, mutta hyvä kun tietää että kokemuksella mentiin ohi ja sä oisit ollut muuten hyvä   Onnea metsästykseen ja kerrohan miten käy!