Onko teille kenellekään tehty työkyvynarviointia?  Millainen se on ja mitä se pitää sisällään?  Miten se vaikuttaa tulevaisuudessa työasioihin?  ???

Minulle tehtiin Helsingissä kuntoutusyksikössä työkyvyn arviointi.  Se on sillä lailla masentava kokemus, että oletin selviteltävän mahdollisuuksia uudelleen kouluttautua tai vaihtoehtoisia ammatteja entisellä kokemuksella ja ammattitaidolla.

Siellä sekä fysio- ja toimintaterapeutit löysivät kaiken aikaa uusia vikoja, joiden vuoksi ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin eläkkeelle siirtyminen. Realistina tietysti ymmärsin, etten työnantajana niin perusteellisesti tutkitusti tyhmää töihin ottaisi.

Niinpä sitten eläkeläisenä aloitin ihan uuden uran - ryhdyin kirjailijaksi. Sillä tavoin hyvä juttu, että pienestä asti olin asiasta haaveillut, mutta en rohjennut edes yrittää.  Eihän tällä elä, mutta hauskaa on.

Jos ei ole kovin suuresti harkinnanvaraisten avustusten varassa, pienimuotoista yritystoimintaa voi harjoittaa, vaikka ei oikeisiin töihin enää kelpaakaan.

Pimeänä en ole yritystoimintaa harjoittanut.
Elmässähän on sellainen dilemma, että jos on tuloja menee veroja.  Minusta on erinomaisen kivaa maksaa veroja, koska se tarkoittaa sitä, että on ollut tuloja.
Toivoisinkin, että saisin maksaa oikein paljon veroja.

Missä tällainen työkyvynarviointi tehdään ??? Pitääkö siihen hakeutua itse vai esim. neurologi antaa lähetteen?
Viimeisen shuubin jälkeen annettiin saikun loputtua aika neurologille ja puhuttiin jotain työssä jatkamisen/jaksamisen kartoittamisesta. Saikku loppui eilen ja aika neuron plk:lle on ensi viikolla.

Iita!
Neurologi kartoitti elämäntilanteeni ja työni. Olen lypsykarjatilan emäntä ja tein mieheni kanssa navettatyöt. Olemme kuuluneet alusta saakka vapaaehtoiseen maatalousyrittäjien työterveyspalveluun. Myös siellä näkyi työkyvyn muutokset.
Neurologin työkyky/kyvyttömyysarvio oli vapaamuotoinen muutaman sivun mittainen kirjoitelma, johon liitettiin neurologin määräämä, keskussairaalan fysioterapeutin temä arviointi. Se tehtiin ennakkoon.
Yliopisto-opinnoistani oli lähes 40 vuotta ja eläkeikä muutenkin lähellä. Kela ja Mela eivät halunneet uudelleen kouluttaa tämän ikäistä, vaikka esitin halukkuuteni.
Neurologin lausunto fyysisen työn sopimattomuudesta on varmasti tärkein asia.

Riippuu varmaan vähän ammatista. Minulle sanottiin, että ote on tiukentunut: että Eläke-Varman asiantuntijalääkärit voivat ihan näkemättä olla eri mieltä kuin potilaan kauan tuntenut neurologi.
Olisi ollut tarjolla pelkkä yksityisen neurologin lausunto tai keskussairaalan työryhmän arvio. Valitsin jälkimmäisen, vaikka se merkitsi sen viikon ansionmenetystä. Olin niin huolissani siitä, mitä ihmettä minulle tapahtuu kropassani. Tiesin, ettei minusta ole enää kokopäivätyöhön. Koska MS-tauti on etenevä ja parantumaton, olisi varmaan neurologin lausunto riittänyt? Mutta jos haluaa oikeasti tiedon eri osa-alueilta (missä nyt mennään??)  niin kannattaa ehkä mennä työkyvyn laajempaan arvioon, jos sellainen on tarjolla.

Minulle ei edes mitään työkykyarviota ehdotettu. Olen siis edellisen kerran ollut ansiotyössä vuonna 1999. Sitten jäin työttömäksi ja koulutin itseni ATK-alan asiantuntijaksi (ohjelmointia, atk-tukihommia, tiedottamista, digitaalista mediaa, multimediaa ym. sälää). Sairastuin opiskeluaikanani, mutta sain kuitenkin vietyä opinnot loppuun. Paremman vaiheen aikana (2004-2005) sitten etsin töitä, mutta lopulta jouduin pitkälle sairauslomalle tammikuussa 2005 ja tämän päätteeksi siis kokoeläkkeelle 1.1. 2006. B-lausunnossa suurin tekijä fatiikki mutta myös kävelymatkan lyheneminen. Eipä hylänneet hakemustani, vaikka ei työkykyarviointia ollutkaan. Mutta tämä vain tietysti minun kokemukseni, toisilla voi olla vaikeampaa saada eläkettä ilman ko. arviointia.

Olin eilen neurologin luona ja sovimme että menen työkyvynarviointiin kevään aikana. Tosin otin asian itse puheeksi,en tiedä olisiko hän laittanut asian vireille muutenkin.