Olin lukioaikoina kova juoksemaan ja harrastus jatkui sen jälkeenkin. Harrastin kyllä silloin myös kuntosaliakin.

Viimeisin kuukauden putki juoksemisessa oli ennen joulua ja nyt sitten ollaan huhtikuusta lähtien Mäsän pauloissa. Olen kyllä tehnyt pitkiä kävelylenkkejä joka päivä ja muutenkin tulee käveltyä paljon, mutta säästän itseäni vielä sen juoksuharrastuksen aloittamiseen uudelleen.

Ehdottomasti kuitenkin liikunta kannattaa hyväkuntoisilla MS-potilailla, sillä se lisää varmasti sekä henkistä ja myös fyysistäkin hyvinvointia. Voi toimia myös stressin poistossa.

Ajattelin kuitenkin että keskityn liikunnalliseen harjoitteluun sitten kaikkein eniten kun saan lääkityksen aloitettua. Jospa se laskisi hieman näitä eniten päällä olevia oireita, niin jaksaisi sitten entistä enemmän porhaltaa eteenpäin.

Lisään vielä, että mun ongelma on siis etten osaa oikein nostaa jalkoja. Varsinkin oikea jalka ottaa usein maahan kiinni kävellessä. Pienetkin epätasaisuuden ja kynnykset on vaaran paikkoja. Oikea kenkä on kärjestä aina ihan kulunut. Se siis pelottaa juostessa. Tuntuu myös että jalat on "solmussa" eli ne ei tee ihan sitä mitä pitäis. Mun juokseminen on varmaan tosi tyhmän näköistäkin (millä ei tietenkään oo mitään väliä, mut kertoo siitä miltä mun juokseminen tuntuu).

Punapää kirjoitti on 04.05.2015 - 07:20:43:

Mulla on samantapaista "ongelmaa" vasemmalla puolella. Diagnoosivaiheessa tuntui, että jalka liimautuu lattiaan kiinni. Kävelen kuitenkin korkokengät jaloissani. Kun puhuin jalan liimautumisesta lattiaan, lääkäri oivalsi, että minulla totta tosiaan on MS-tauti. Kävelen niin hyvin kuin pystyn ja yritän unohtaa ongelmani

Nyt ovat olleet säät ainakin viime viikkoina melkolailla kohdillaan juoksenteluun. Kieltämättä vettä on välillä sadellut, mutta kyllä se vaan on juoksu kulkenut kaikesta huolimatta.

Tällä hetkellä juoksen 3-4 kertaa viikossa ja aiemmin ennen diagnoosia ihan päivittäinkin. Äkkiä ne kilot vaan karisevat ja kunto nousee.

Tähän otetaan mukaan vielä pyöräily varmaan nyt alkavalla kesälomalla.